Joen toisella puolella seisoo viela juhannussalko, ikivihreana.
Blogi terveydestä, terveellisestä ruoasta, kosmetiikasta, luontaistuotteista ja yleensä maailmanmenosta aikuisen naisen silmin nähtynä. Kaksi kierrosta syövän sairastelua värittää elämääni ja arkielämän psykologiaa ja johtajuuttakin sivutaan. Taustaltani olen mm. pitkän linjan lääketutkimusammattilainen, joten ruodin postauksissa kosmetiikan ja luontaistuotteiden ainesosia ja tehoa omien käyttökokemusten ohella.
maanantai 29. elokuuta 2011
Elokuun viimeiset paivat
Kesa alkaa nyt sitten virallisestikin olla ohi. Huomenna on toiseksiviimeinen paiva. Ilma on kylmentynyt, ja alkaa sisallakin olla sen verran vilpoista, etta jaloissa on jopa kramppeja. Magnesiumia kehiin siis.
sunnuntai 28. elokuuta 2011
Tall Ships' Regatta
Tassa viela yksi kuva tapahtumasta. Kuinka moni muuten tietaa, etta Suomen Purjelaivasaation purjehduksille voi ostaa "maakrapukin" paikkoja? Lisaa tietoa taalta: http://www.staf.fi/ Milta tuntuisi joulun purjehdus Karibialla? Sekin on mahdollista, omakustannehintaan.
Kipu
Tuskin muistan aikaa, jolloin ei olisi ollut kipua. Opiskeluaikana toinen jalka ja pakara olivat niin kipeat, etten loppujenlopuksi saattanut edes istua. Opiskelijaterveydenhuollosta syotettiin kipulaakeita ja magnesiumtabletteja ja laakarilla juokseminen oli jokaviikkoista touhua, kunnes joku alysi passittaa minut YTHS:n neurologille.
Neurologi komensi pritsille selalleen, tarttui oikeasta nilkasta ja nosti jalkaa, jolloin parahdin. Syy oli yksinkertainen: Iskiashermo oli piriformis-paarynalihaksen pinteessa, ja asia hoituisi fysioterapialla ja venyttelylla. Kas, niin yksinkertaista se oli, ja nyttemmin pysynyt silla myos kuosissaan. Aidillani on sama vika, mutta toisessa jalassa kuin minulla. Hassua.
Nyt sitten on ongelma naissa kasissa. Vanhojen akkojen sairaus, artroosi. Tuskallinen vaiva. Valilla ajattelen, etta pilatako terveytensa syomalla kipulaakkeita, vai karsimalla kivusta? Jalkimmainen vaihtoehto on todella elamaa rajoittava asia. En saa edes lukkoa auki ulko-ovesta ilman kipulaakitysta. Asiaa tietty pahentaa tama oikean kaden ulnarisvaurio, joka ei vielakaan, kuluneista kuukausista huolimatta, ole parantunut, vaikka sen pitaisi periaatteessa korjaantua noin viidessa kuukaudessa.
Naprokseeni kipulaakkeena tuottaa painajaisunia, se on kylla huomattu. Pregabaliini, jota minulle maarasi neurologi, saa aikaan todella sekavan olon, mika ei naurata sekaan. Ketoprofeeni taas rasittaa vatsaa. Fysioterapia auttaa yllapitamaan kaden liikkuvuutta, mutta on kallista, ei siihen kovin hevin sairauslomalaisen kassa taivu.
Tassa sitten yritan tasapainoilla. Pregabaliini tuo sekavan olon ja etenkin younen, mutta sekavaksi muuttuu elamakin, jos valvoo viikkotolkulla kivun takia putkeensa.
Antti Heikkila liputtaa kivunhoidossa vahahiilihydraattisen ruokavalion puolesta, mutta ei sekaan mikaan autuaaksitekeva asia ole. Mina olen syonyt sen mukaan terveellisesti jo kymmenkunta vuotta, ja silti nama ongelmat vaivaavat. Selkaongelmista osa on toki lannerangassa olevan viankin syyta (aktiiviurheilijakaudeltani) ja huonojen toimistokalusteiden. Artroosia ei kai selita muu kuin ika, sukupuoli ja kilpirauhasen vajaatoiminta, joka paasi aika pahaksi ennenkuin asiaan tartuttiin ja aloitettiin laakitys.
Neurologi komensi pritsille selalleen, tarttui oikeasta nilkasta ja nosti jalkaa, jolloin parahdin. Syy oli yksinkertainen: Iskiashermo oli piriformis-paarynalihaksen pinteessa, ja asia hoituisi fysioterapialla ja venyttelylla. Kas, niin yksinkertaista se oli, ja nyttemmin pysynyt silla myos kuosissaan. Aidillani on sama vika, mutta toisessa jalassa kuin minulla. Hassua.
Nyt sitten on ongelma naissa kasissa. Vanhojen akkojen sairaus, artroosi. Tuskallinen vaiva. Valilla ajattelen, etta pilatako terveytensa syomalla kipulaakkeita, vai karsimalla kivusta? Jalkimmainen vaihtoehto on todella elamaa rajoittava asia. En saa edes lukkoa auki ulko-ovesta ilman kipulaakitysta. Asiaa tietty pahentaa tama oikean kaden ulnarisvaurio, joka ei vielakaan, kuluneista kuukausista huolimatta, ole parantunut, vaikka sen pitaisi periaatteessa korjaantua noin viidessa kuukaudessa.
Naprokseeni kipulaakkeena tuottaa painajaisunia, se on kylla huomattu. Pregabaliini, jota minulle maarasi neurologi, saa aikaan todella sekavan olon, mika ei naurata sekaan. Ketoprofeeni taas rasittaa vatsaa. Fysioterapia auttaa yllapitamaan kaden liikkuvuutta, mutta on kallista, ei siihen kovin hevin sairauslomalaisen kassa taivu.
Tassa sitten yritan tasapainoilla. Pregabaliini tuo sekavan olon ja etenkin younen, mutta sekavaksi muuttuu elamakin, jos valvoo viikkotolkulla kivun takia putkeensa.
Antti Heikkila liputtaa kivunhoidossa vahahiilihydraattisen ruokavalion puolesta, mutta ei sekaan mikaan autuaaksitekeva asia ole. Mina olen syonyt sen mukaan terveellisesti jo kymmenkunta vuotta, ja silti nama ongelmat vaivaavat. Selkaongelmista osa on toki lannerangassa olevan viankin syyta (aktiiviurheilijakaudeltani) ja huonojen toimistokalusteiden. Artroosia ei kai selita muu kuin ika, sukupuoli ja kilpirauhasen vajaatoiminta, joka paasi aika pahaksi ennenkuin asiaan tartuttiin ja aloitettiin laakitys.
lauantai 27. elokuuta 2011
Eutanasiasta
Jatkan tata synkkaa asiaa, joka mielestani ei ole niinkaan synkka. Taannoin tuli dokumentaarinen elokuva (siis tositapahtumiin perustuva) englantilaisesta laakarista, joka hankalan sairauden takia paatyi itsemurhaan sveitsilaisella Dignitas-klinikalla.
Minusta se on kannatettava ajatus.
Mieluummin toteuttaisin oman tahtoni, kun jaisin muiden armoille "vihannekseksi".
Nyt taytyy kertoa eras juttu, joka voi jarkyttaa monia omaisia. Turun Kurjenmaessa oli, ja lienee edelleen, vanhusten sisatautiosastoja. Dementoituneita petipotilaita makaamassa kakkyrassa, ja lukuisat, usein epapatevat hoitajat kavivat "normaalit" kuivituskierrokset, ja syottivat potilaat. Ulospaasysta he voivat vain haaveilla, tosin kuntokin oli - niin - petipotilaan.
Siella nuori opiskelija oppi, miten tietyt mummot "pumpataan" pissaamaan, ja miten kakkyraiset vanhukset saa asetettua pesutuolille kylvetyspaivana - odottelemaan alasti jonossa koleassa kaytavassa. Kylvettaja pesi porukkaa liukuhihnalla.
Onko tama vanhuus, jota odotat?
Mita opiskelija myos oppi, oli se, etta hoitohenkilokunta katosi jonnekin naitten kierroastensa valissa. Jossain valissa sekin mysteeri sitten selvisi: Sakki oli pelaamassa korttia aina kun oli vahankin aikaa.
Mina ennemmin kuolisin pois, kun olisin kylvettajan jonossa tuolla lailla. Mutta tosiaan, harva tasta tietaakaan, ellei ole itse siella ollut toissa.
Minusta se on kannatettava ajatus.
Mieluummin toteuttaisin oman tahtoni, kun jaisin muiden armoille "vihannekseksi".
Nyt taytyy kertoa eras juttu, joka voi jarkyttaa monia omaisia. Turun Kurjenmaessa oli, ja lienee edelleen, vanhusten sisatautiosastoja. Dementoituneita petipotilaita makaamassa kakkyrassa, ja lukuisat, usein epapatevat hoitajat kavivat "normaalit" kuivituskierrokset, ja syottivat potilaat. Ulospaasysta he voivat vain haaveilla, tosin kuntokin oli - niin - petipotilaan.
Siella nuori opiskelija oppi, miten tietyt mummot "pumpataan" pissaamaan, ja miten kakkyraiset vanhukset saa asetettua pesutuolille kylvetyspaivana - odottelemaan alasti jonossa koleassa kaytavassa. Kylvettaja pesi porukkaa liukuhihnalla.
Onko tama vanhuus, jota odotat?
Mita opiskelija myos oppi, oli se, etta hoitohenkilokunta katosi jonnekin naitten kierroastensa valissa. Jossain valissa sekin mysteeri sitten selvisi: Sakki oli pelaamassa korttia aina kun oli vahankin aikaa.
Mina ennemmin kuolisin pois, kun olisin kylvettajan jonossa tuolla lailla. Mutta tosiaan, harva tasta tietaakaan, ellei ole itse siella ollut toissa.
Hyva meikkivoide
Asiasta pinnallisempaan, eli loytamaani meikkivoiteeseen. Tama on nain keski-ikaisen iholle hyva, valoa diffusoiva, ja minun varini nayttaa olevan preciis Hollywood Medium, ei ihan kalpeimmasta paasta, ja taittuu keltaiseen, ei possunpunaiseen.
Toinen hyva loyto tummille silmanalusille on Garnierin roll-on, myos kuvassa:
Meikkivoide on siis Too Faced Magic Wand Illuminating Foundation Cashmere Finish, ja ostopaikka strawberrynet.com . Eika ole edes hintavaa. Katkee pienet rypynalut hyvin, eika tarvitse erillista valokynaa.
Toinen hyva loyto tummille silmanalusille on Garnierin roll-on, myos kuvassa:
Meikkivoide on siis Too Faced Magic Wand Illuminating Foundation Cashmere Finish, ja ostopaikka strawberrynet.com . Eika ole edes hintavaa. Katkee pienet rypynalut hyvin, eika tarvitse erillista valokynaa.
Kuolemasta
TV:sta tuli asiallinen dokumentti kuolemasta. Miksi kuolema on nykyaan niin pelottava asia? Jos mikaan on varmaa, niin se, etta se tulee kohtaamaan meidat jokaisen ajallaan.
Ennenvanhaan, synnyttiin ja kuoltiin perhepiirissa. Nykyaan ehka kaytetaan mahdollisuutta synnyttaa kotona, mutta kuoleva turhankin helposti pistetaan laitoshoitoon, piiloon kuolemaan. Dokumentissa kerrottiin ilahduttavasti mahdollisuudesta kuolla kotona. Kotisairaanhoitokin kehittyy!
Mina en ymmarra, miksi kuolemaan pidetaan pahana, jopa onnettomuuden kaltaisena asiana. Joillekin se voi olla vapahdus, karsimysten paattyminen. Jos on hyva eletty elama takana, on luopuminenkin helpompaa. Ei tule sellaista oloa, etta jotain jai puuttumaan, kokematta.
Mistako nain paattelen? Niin, olen elossa, mutta vakava(t) sairaudet pistavat aina miettimaan. Sairastin (mika kammottava sana!) syovan 37-vuotiaana, ja nyt tuottavat tuskaa nama kivuliaat kadet.
Isavainaani sairasti Parkinsonin tautia, ja kuoli lopulta laitoshoidossa keuhkokuumeeseen. Nuorin sisareni syytteli huonosta hoidosta ja siita, ettei "mitaan tehty". Mina taas uskon, etta se oli isan tahto. Han lopetti syomisen hyvissa ajoin ennen kuolemaansa. Han halusi kuolla, paasta pois. Nako- ja liikuntakykynsa menettaneena, kodistaan pois joutuneena (niin, ymmarran toki, etta aitini hanta, karkailevaa vanhusta, vuosikausia kotona hoitaneena oli aika poikki koko asiaan) ei ilmeisestikaan paljoa elamaniloa enaa ollut.
Se, mista mina olen kiukkuinen nain jalkikateen ajatellen, on se, ettei vanhusten sairauksia ymmarreta enaa niinkuin ennen. Isakin olisi saastynyt monelta sairaalareissulta, jos ohikulkijat olisivat ymmartaneet auttaa kotoaan eksynytta ja tienposkeen lyyhistynytta vanhaa miesta. Sitavastoin kuljettiin ohi ylenkatsoen, koska hanen arveltiin olevan humalassa. Ei sitten viitsitty ollenkaan tarkistaa, oliko asia kenties toisin.
Mutta takaisin tuohon dokumenttiin. Siina naytettiin kaytannon toimet, jotka ruumiille tehdaan, aina hautaukseen saakka. Harva on edes elaissaan nahnyt kuollutta, koska arkkuja ei yleensa pideta auki. Ennen arkun sulkemista toki omaiset yleensa saavat nahda vainajan, hanta voi koskettaa, mika monille on vastenmielista, mutta nain ainakin mina tein isalleni, ainoana omaisista. Se poski oli todellakin jaakylma.
Elaman hauraus on ihmeellinen asia: Yhtena paivana voi ihminen olla niin elossa kuin vaan olla voi, ja seuraavana paivana kuollut. Vasta kun taman ymmartaa, ymmartaa elaman arvon. Ja ihmisella on oltava oma arvonsa kuolemankin kohdatessa. Oikeus lahtea arvokkaasti.
Ennenvanhaan, synnyttiin ja kuoltiin perhepiirissa. Nykyaan ehka kaytetaan mahdollisuutta synnyttaa kotona, mutta kuoleva turhankin helposti pistetaan laitoshoitoon, piiloon kuolemaan. Dokumentissa kerrottiin ilahduttavasti mahdollisuudesta kuolla kotona. Kotisairaanhoitokin kehittyy!
Mina en ymmarra, miksi kuolemaan pidetaan pahana, jopa onnettomuuden kaltaisena asiana. Joillekin se voi olla vapahdus, karsimysten paattyminen. Jos on hyva eletty elama takana, on luopuminenkin helpompaa. Ei tule sellaista oloa, etta jotain jai puuttumaan, kokematta.
Mistako nain paattelen? Niin, olen elossa, mutta vakava(t) sairaudet pistavat aina miettimaan. Sairastin (mika kammottava sana!) syovan 37-vuotiaana, ja nyt tuottavat tuskaa nama kivuliaat kadet.
Isavainaani sairasti Parkinsonin tautia, ja kuoli lopulta laitoshoidossa keuhkokuumeeseen. Nuorin sisareni syytteli huonosta hoidosta ja siita, ettei "mitaan tehty". Mina taas uskon, etta se oli isan tahto. Han lopetti syomisen hyvissa ajoin ennen kuolemaansa. Han halusi kuolla, paasta pois. Nako- ja liikuntakykynsa menettaneena, kodistaan pois joutuneena (niin, ymmarran toki, etta aitini hanta, karkailevaa vanhusta, vuosikausia kotona hoitaneena oli aika poikki koko asiaan) ei ilmeisestikaan paljoa elamaniloa enaa ollut.
Se, mista mina olen kiukkuinen nain jalkikateen ajatellen, on se, ettei vanhusten sairauksia ymmarreta enaa niinkuin ennen. Isakin olisi saastynyt monelta sairaalareissulta, jos ohikulkijat olisivat ymmartaneet auttaa kotoaan eksynytta ja tienposkeen lyyhistynytta vanhaa miesta. Sitavastoin kuljettiin ohi ylenkatsoen, koska hanen arveltiin olevan humalassa. Ei sitten viitsitty ollenkaan tarkistaa, oliko asia kenties toisin.
Mutta takaisin tuohon dokumenttiin. Siina naytettiin kaytannon toimet, jotka ruumiille tehdaan, aina hautaukseen saakka. Harva on edes elaissaan nahnyt kuollutta, koska arkkuja ei yleensa pideta auki. Ennen arkun sulkemista toki omaiset yleensa saavat nahda vainajan, hanta voi koskettaa, mika monille on vastenmielista, mutta nain ainakin mina tein isalleni, ainoana omaisista. Se poski oli todellakin jaakylma.
Elaman hauraus on ihmeellinen asia: Yhtena paivana voi ihminen olla niin elossa kuin vaan olla voi, ja seuraavana paivana kuollut. Vasta kun taman ymmartaa, ymmartaa elaman arvon. Ja ihmisella on oltava oma arvonsa kuolemankin kohdatessa. Oikeus lahtea arvokkaasti.
Aamiaista
Lidl myy hirvean hyvaa kreikkalaista jogurttia nimella Eridanous. Sen samettisempaa saa hakea. Laitoin sille kyytipojaksi (joskin se ei valttamatta tarvitse mitaan, maistuu sellaisenaankin) persikkasosetta omaan mehuunsa sailotyista persikoista. Sauvasekoittimella vaan muusiksi. Hyvaa tuli.
perjantai 26. elokuuta 2011
Kuka on oikeasti johtaja?
Olen miettinyt tuota pitkaan. Johtamiskoulutuksissa korostetaan paljon johtajan "palvelevaa asemaa". miten paljon tama ymmarretaan oikein, on minun kokemuksellani osin mysteeri.
Toki johtamiseen liittyy myos tiennayttajan rooli, mutta tarkein on mielestani se, etta "johdetaan" saamalla kaikki "viisaus" irti alaisista (kayttaisin kuitenkin termia tyotiimi), etta paatoksia voidaan tehda.
Tyonohjauksesta ei keskivertoesimies ole varmaan kuullutkaan. Psykiatrialla (kuten aiemmin minun tyossani) se oli valttamatonta. Siis tyonohjaus antoi hirvean hyvan "toisen mielipiteen", tai toisen nakokulman ongelmaan, ja mina sitten paasin potilaani kanssa etenemaan sen myota.
Oletettavasti tyonohjausta pidetaan jotenkin psykiatrisesti leimaavana, mita se EI MITENKAAN ole.
Edelleen toivon, etta sita kaytettisiin enemman. Toistoa, tiedan.
Toki johtamiseen liittyy myos tiennayttajan rooli, mutta tarkein on mielestani se, etta "johdetaan" saamalla kaikki "viisaus" irti alaisista (kayttaisin kuitenkin termia tyotiimi), etta paatoksia voidaan tehda.
Tyonohjauksesta ei keskivertoesimies ole varmaan kuullutkaan. Psykiatrialla (kuten aiemmin minun tyossani) se oli valttamatonta. Siis tyonohjaus antoi hirvean hyvan "toisen mielipiteen", tai toisen nakokulman ongelmaan, ja mina sitten paasin potilaani kanssa etenemaan sen myota.
Oletettavasti tyonohjausta pidetaan jotenkin psykiatrisesti leimaavana, mita se EI MITENKAAN ole.
Edelleen toivon, etta sita kaytettisiin enemman. Toistoa, tiedan.
Kynnet
Nyt jatkoa tuohon kynsienkasvatusjuttuun. Todellakin homma liki "ryostaytyi kasista", koska jo viikon kaytolla (Nailtiques-proteiinilakka) kynnet kasvoivat huimasti!
Tehkaa omat johtopaatoksenne, mina menen etsimaan kynsiviilaa lyhentaakseni naita!
Tehkaa omat johtopaatoksenne, mina menen etsimaan kynsiviilaa lyhentaakseni naita!
Tyopaikan paradigmoja
Tyontekijat on palkattu tekemaan tyonsa, siis hoitamaan hanelle kuuluvia hommia. Mutta miksi tyontekijan pitaisi olla - jopa asiantuntijaorganisaatioissa - myotailija ja valttaa konfliktin aiheuttavia mielipiteita? Naita ei useinkaan siedeta, vaan ihmista, joka ilmaisee oman, vastakkaisen nakemyksensa, pidetaan usein "hankalina". Ja kuka haluaisi "hankalan" tyontekijan? Tai "hankalan" pomon?
On olemassa kulunut sanonta siita, etta hyva johtaja palkkaa vain itseaan fiksumpia alaisia. Mitenkohan vaan mahtaa olla todellisuuden laita? Ainakin kokemattomille esimiehille on kokenut alainen, varsinkin sellainen, joka puhuu suunsa puhtaaksi, uhka. Kuten se on myos monasti tyokavereille. Sellainen ihminen on P E L O T T A V A !
Joskin sellainen ihminen saattaa tehda tyonsa paljon paremmin ja vahemmalla valvonnalla kuin muut. Saattaapa tuoda jopa paljonkin uusia ideoita ja tyotapoja tyoyhteisoon.
Tietystikin kaikki uusi ja erilainen on jo sinallaan pelottavaa. Ellet tee toitasi samalla tavalla kuin muut (vaikka lopputulos olisi sama, eika sen enempaa aikaa kuluisi), todennakoisesti joku alkaa huomautella ajan myota.
Luovuudesta puhutaan, sita ihannoidaan, mutta tosiasiassa luovaa ihmista usein syrjitaan tyoyhteisossa. Monasti luovat ihmiset pitavat ajatuksiaan itsestaan selvina, eivatka osaa myyda ajatuksiaan muille. Tama vaatii siis johtajalta todella hyvaa silmaa asialle. Ja kuuntelutaitoa.
Naita ihmisia on harvassa. Se taito on kuitenkin tarpeellinen, jos aiotaan hyodyntaa tyontekijan panos hyvin. Ja osata laittaa jokainen tyontekija sopivalle paikalle.
On olemassa kulunut sanonta siita, etta hyva johtaja palkkaa vain itseaan fiksumpia alaisia. Mitenkohan vaan mahtaa olla todellisuuden laita? Ainakin kokemattomille esimiehille on kokenut alainen, varsinkin sellainen, joka puhuu suunsa puhtaaksi, uhka. Kuten se on myos monasti tyokavereille. Sellainen ihminen on P E L O T T A V A !
Joskin sellainen ihminen saattaa tehda tyonsa paljon paremmin ja vahemmalla valvonnalla kuin muut. Saattaapa tuoda jopa paljonkin uusia ideoita ja tyotapoja tyoyhteisoon.
Tietystikin kaikki uusi ja erilainen on jo sinallaan pelottavaa. Ellet tee toitasi samalla tavalla kuin muut (vaikka lopputulos olisi sama, eika sen enempaa aikaa kuluisi), todennakoisesti joku alkaa huomautella ajan myota.
Luovuudesta puhutaan, sita ihannoidaan, mutta tosiasiassa luovaa ihmista usein syrjitaan tyoyhteisossa. Monasti luovat ihmiset pitavat ajatuksiaan itsestaan selvina, eivatka osaa myyda ajatuksiaan muille. Tama vaatii siis johtajalta todella hyvaa silmaa asialle. Ja kuuntelutaitoa.
Naita ihmisia on harvassa. Se taito on kuitenkin tarpeellinen, jos aiotaan hyodyntaa tyontekijan panos hyvin. Ja osata laittaa jokainen tyontekija sopivalle paikalle.
torstai 25. elokuuta 2011
Suuret purjelaivat Turussa
Niinpa ne tulevat taas, jo kolmatta kertaa. Tassa kuva siita maailman suurimmasta, Sedovista, joka on tullut aina Muurmanskista saakka. Muistaakseni viimeksi kertoivat, etta hyvalla saalla sielta tulee tanne parissakymmenessa paivassa (muistankohan nyt oikein?).
Luulen, etta minulle pitaisi maksaa aika paljon, ennenkuin noihin mastoihin ja takiloihin kiipeaisin. Onneksi ei tarvitse. Olen maakrapu!
Luulen, etta minulle pitaisi maksaa aika paljon, ennenkuin noihin mastoihin ja takiloihin kiipeaisin. Onneksi ei tarvitse. Olen maakrapu!
Sipulia, sipulia!
Sipulit ovat varsin monipuolinen kasviperhe. Sen lisaksi, etta niiden syonti raakana yllapitaa suoliston hyvaa bakteerikantaa, ne ovat jopa oikein maukkaitakin, seka raakana, etta valmistettuina. Minulla menee sipulia aika tavalla, eli sita pitaa olla aina kaapissa.
Sipulista kannattaa muistaa, etta se on koirille vaarallista.
Ellei ole tottunut raa'an valkosipulin makuun, totuttelu kannattaa aloittaa vaikkapa naista (huom. olen aina inhonnut selleria, ja vasta taman keiton myota opin siita pitamaan):
Selleri-valkosipulikeitto
1/2 juuriselleriä
1/2 - 1 isoa valkosipulia (tai tositekijat laittavat viela enemmankin)
1 iso sipuli
oliiviöljyä
suolaa, pippuria
(kermaa)
Laita 1/2:n valkosipulin kynnet kuorineen uunivadille ja paahda n. 200 C:ssa n. 40 min, tai kunnes kuori on kuin paperia mutta sisus pehmeää.
Kuori ja pilko selleri ja sipuli. Kuullota runsaassa oliiviöljyssä kunnes ainakin sipuli on pehmeää. Lisää vettä ja keitä kypsiksi.
Purista joukkoon kuoren sisällä pehmenneet valkosipulinkynnet. Soseuta ja mausta ennen tarjoamista.
Lisää kermaa (ja vettä) maun mukaan.
Tassa sitten ohje, joka on peraisin Yorkista Blue Bicycle -ravintolasta, jossa sita tarjottiin leivan paallisena (sopii myos hyvin barbequen oheen sarpimeksi):
Paahdetut valkosipulit
Sipulista kannattaa muistaa, etta se on koirille vaarallista.
Ellei ole tottunut raa'an valkosipulin makuun, totuttelu kannattaa aloittaa vaikkapa naista (huom. olen aina inhonnut selleria, ja vasta taman keiton myota opin siita pitamaan):
Selleri-valkosipulikeitto
1/2 juuriselleriä
1/2 - 1 isoa valkosipulia (tai tositekijat laittavat viela enemmankin)
1 iso sipuli
oliiviöljyä
suolaa, pippuria
(kermaa)
Laita 1/2:n valkosipulin kynnet kuorineen uunivadille ja paahda n. 200 C:ssa n. 40 min, tai kunnes kuori on kuin paperia mutta sisus pehmeää.
Kuori ja pilko selleri ja sipuli. Kuullota runsaassa oliiviöljyssä kunnes ainakin sipuli on pehmeää. Lisää vettä ja keitä kypsiksi.
Purista joukkoon kuoren sisällä pehmenneet valkosipulinkynnet. Soseuta ja mausta ennen tarjoamista.
Lisää kermaa (ja vettä) maun mukaan.
Tassa sitten ohje, joka on peraisin Yorkista Blue Bicycle -ravintolasta, jossa sita tarjottiin leivan paallisena (sopii myos hyvin barbequen oheen sarpimeksi):
Paahdetut valkosipulit
Kokonaisia, mielellään isoja valkosipuleita, joista on leikattu "hattu" pois (siis leikataan suippo yläosa pois keskikohdan yläpuolelta).
hyvää oliiviöljyä (voi kay myos)
hyvää oliiviöljyä (voi kay myos)
Ladotaan nämä syvälle uunipannulle, jonka pohjalle kaadetaan noin 1 cm vettä. Valutetaan sipulien päälle leikkauspinnoille runsaasti hyvää oliiviöljyä. Peitetään tiukasti foliolla ja paistetaan uunissa (200° C) kunnes ovat todella pehmeitä.
Syonti sujuu siten, etta kaivellaan pehmea sisus vaikka veitsella leivan paalle tai pihvin seuraksi.
Sitten ohje tavalliselle kelta- eli kepasipulille. Ainekset tahan viileina iltoina lammittavaan keittoon loytyvat miltei aina kaapista:
Nopea sipulisosekeitto
3 isoa sipulia
n. 50 g voita
1 dl kermaa
vettä
valkopippuria
suolaa
n. 50 g voita
1 dl kermaa
vettä
valkopippuria
suolaa
yrttimaustetta (esim. rakuuna, timjami tai meirami, tai rippusen jokaista)
Pilko sipulit ja kuullota ne kattilassa voin kanssa. Lisää hiukan vettä ja soseuta sauvasekoittimella.
Puserra sose siivilän läpi, jos haluat todella sileän keiton.
Lisää kerma, mausteet ja tarvittaessa vettä niin paljon, että saat keitosta tarpeeksi juoksevan.
Kuumenna ennen tarjoilua (älä enää keitä).
Puserra sose siivilän läpi, jos haluat todella sileän keiton.
Lisää kerma, mausteet ja tarvittaessa vettä niin paljon, että saat keitosta tarpeeksi juoksevan.
Kuumenna ennen tarjoilua (älä enää keitä).
Stevia ruoanlaitossa ja leivonnassa
Minulta kyseltiin taannoin, mita steviaa kaytan ruoanlaitossa ja leivonnassa. Perusstevia, joka on kaytossa, on Now Foodsin. Pieni purkki maksaa iHerbissa alle 6 taalaa. Olen valilla kayttanyt myos NuSteviaa, mutta kun naita kahta vertailee keskenaan, saa NuSteviaa hiukan isomman purkin palttiarallaa samalla hinnalla kuin tuo Now Foodsin purkki, mutta makeus on ihan eri, eli Now'n tuote on kiinteammassa muodossa, ja sita tarvitaan huomattavasti vahemman kuin tuota NuSteviaa.
Kumpikin on puhdasta steviaa, josta kannattaa olla tarkkana, silla usein noihin stevioihin on sekoitettu esim. erythritolia tai maltodekstriinia.
Jos sitten haluan esimerkiksi vaniljan makua kaakaooni, tai muuten tarvitsen sita leivonnassa esimerkiksi, kaytan naita:
Kuvassa molemmat. NuStevia, 98 g ja Now 28 g per purkki. Yhta riittoisia.
Kumpikin on puhdasta steviaa, josta kannattaa olla tarkkana, silla usein noihin stevioihin on sekoitettu esim. erythritolia tai maltodekstriinia.
Jos sitten haluan esimerkiksi vaniljan makua kaakaooni, tai muuten tarvitsen sita leivonnassa esimerkiksi, kaytan naita:
Tamakin on Now'n tuote ja katevissa annospusseissa, ettei sita koskaan hurahda kerralla liikaa.
Nestemaista Sweet Leaf'in steviaa.
Naita kolmea on minulla aina kaapissani. Sweet Leafin maustettuja stevioita on useampia, mutta nuo ovat ne eniten kaytetyt. Jotkut nestemaiset steviat ovat varsin mauttomia, ja niita saa todella kayttaa paljon, etta saa halutun maun ja makeuden, mutta naista pulloista riittaa ihan pienikin maara. Lisaksi ne ovat katevissa pipettipulloissa.
Seuraava kysymys lienee, etta mihin tuota toffeenmakuista voi kayttaa? Kokeilepa vaikka kaakaoon, tai syo puolukkasurvosta tai tuoreita marjoja kermavaahdolla, jonka olet maustanut silla. Mina maustan silla myos luonnonjogurttini. Tassa on vain mielikuvitus rajana!
keskiviikko 24. elokuuta 2011
Saharan kierros
Uskomatonta, etta siita on jo vuosi, kun laksin ykskaks impulssimatkalle Pohjois-Afrikkaan. Se oli enemman kuin uskomaton reissu, en koskaan ajatellut paatymaan kiertamaan Saharaa. Ympari ja lapi maailman suurimman suolajarven.
Paikalliset pelkaavat suolajarvea, silla sinne kerrotaan kadonneen muutaman kamelikaravaanin. Kas, todellakin siella on suolakuoren alla vetta! En ollut uskoa silmiani. Enka kylla uskaltanut astua pois tielta, suolakuoren pettamisen pelossa. Kukaan ei oikeastaan ole sita tutkinut sen tarkemmin.
Silla reisulla selvisi monta asiaa, kuten se, miten kamelikaravaanit tunnistavat reittinsa. Olen aina luullut, etta reitti on loytynyt tahtien ja auringon aseman avulla, mutta siina on muutakin: Jos reitti hukkuu, taytyy haistella maata, ja tunnistaa kamelin pissan haju - ja kas, reitti loytyy taas!
Sekin oli uusi asia, etta kamelit eivat selvia ilman ihmista, ja ovat kiintyneet omaan keitaaseensa. Jos kameli myydaan toiselle keitaalle, taytyy se pitaa kiinni, silla muuten se lahtee lipettiin ja palaa kotikeitaalleen.
Suolajarvi - niin, oli siella todella vettakin!
Silla reisulla selvisi monta asiaa, kuten se, miten kamelikaravaanit tunnistavat reittinsa. Olen aina luullut, etta reitti on loytynyt tahtien ja auringon aseman avulla, mutta siina on muutakin: Jos reitti hukkuu, taytyy haistella maata, ja tunnistaa kamelin pissan haju - ja kas, reitti loytyy taas!
Sekin oli uusi asia, etta kamelit eivat selvia ilman ihmista, ja ovat kiintyneet omaan keitaaseensa. Jos kameli myydaan toiselle keitaalle, taytyy se pitaa kiinni, silla muuten se lahtee lipettiin ja palaa kotikeitaalleen.
Viivasuora reitti lapi suolajarven.
Keitailla oli uskomattoman kivoja hotelleja, yllari minulle. Ja kuumia lahteita, joista tuli vetta uima-altaisiin. Mukava kellotella iltaisin.
Yhtena paivana loytyi keitaan "puutarhuri" oppaaksi, ja kertoi, kuinka keitaan kastelukanaviin lasketaan vesi seitseman kertaa paivassa, ja kuinka viljely on jarjestetty kerroksittain. Alinna paprikat, perunat, jne. Sitten hedelmapuut ja pensaat, jotka kasvavat miljoonien taatelipalmujen katveessa. Taatelit polytetaan kasin (!!!) ja sitten juuri ennen kypsymista "huputetaan", ettei sato sateen sattuessa matanisi.
Huputettuja "valon sormia".
Kertakaikkiaan mielenkiintoinen reissu!
Libyasta sai halpaa bensiinia.
tiistai 23. elokuuta 2011
Sipsien sijasta
Mina en ole perunalastujen ystava ollenkaan, mutta iHerbista saa todella hyvia omenalastuja (ja hunajabanaanilastuja jne.). Tassa vinkkina pari sorttia, toinen maustettu kanelilla. Ovat erittain ihanan rapeita!
Askenkin meni pussillinen...
Askenkin meni pussillinen...
maanantai 22. elokuuta 2011
Parveke
Eilen oli Ravintolapaiva (http://ravintolapaiva.com), ja ajattelin, etta seuraavan kerran kun se tapahtuma on, voisin vaikka laittaa parvekkeelle jonkinlaisen "katukeittion", josta voisi korilla laskea ruoat alas tilauksen mukaan. Jotain low carb -juttua, se voisi olla hauskaa. Siis tapahtuma on seuraavan kerran 19.11.
Kevaalla minulla oli parveketta varten suuret suunnitelmat: Uudet kalustukset ostettuna ja niihin sopivat tyynyt ja torkkupeitot, mutta eipa nailla kasilla sitten mitaan suurempimittaista kunnostustyota tehtykaan. Tuskin sain toisen uusista tuoleista koottua ja vanhat hinattua kylppariin pestaviksi.
Kevaalla hankitut kasvit, tummanpunainen jalokarho ja kuvassa nakyvat liljat kasvoivat kylla, mutta karho taisi karsia etelaparvekkeen paahteesta ja jai aika pienikokoiseksi, kuollen sitten helteilla kokonaan pois. Liljat aloittivat korkeassa ruukussa juuri kukintansa. Toivottavasti talvehtivat hyvin.
Noh, uusi parveketuoli menee hyvin TV-tuolina talven yli, toista en yritakaan koota. Se jaakoon urakaksi ensi kevaaksi.
Kevaalla minulla oli parveketta varten suuret suunnitelmat: Uudet kalustukset ostettuna ja niihin sopivat tyynyt ja torkkupeitot, mutta eipa nailla kasilla sitten mitaan suurempimittaista kunnostustyota tehtykaan. Tuskin sain toisen uusista tuoleista koottua ja vanhat hinattua kylppariin pestaviksi.
Kevaalla hankitut kasvit, tummanpunainen jalokarho ja kuvassa nakyvat liljat kasvoivat kylla, mutta karho taisi karsia etelaparvekkeen paahteesta ja jai aika pienikokoiseksi, kuollen sitten helteilla kokonaan pois. Liljat aloittivat korkeassa ruukussa juuri kukintansa. Toivottavasti talvehtivat hyvin.
Noh, uusi parveketuoli menee hyvin TV-tuolina talven yli, toista en yritakaan koota. Se jaakoon urakaksi ensi kevaaksi.
sunnuntai 21. elokuuta 2011
"Tukkimiehen pannu"
Tassapa sitten taas aamiaisen mallia, tosin tama oli minun illalliseni tanaan. Tukkimiehen pannuksi sanotaan... Kahta sorttia lihaista raakamakkaraa paisteltuna voissa pannulla, ja kananmuna. Sen kanssa oli tarjolla kaali-purjosalaattia. Hyvaa ja tayttavaa. Jalkiruokana oli kuppi hyvaa ja kuumaa teeta. Kuvassa olevat tummat nokareet ovat havaijilaista punaista suolaa puoliksi sulaneena.
lauantai 20. elokuuta 2011
Entrecote ja kermaan muhennettua pinaattia
Liedossa sijaitsee oikein vanhan ajan palveleva lihakauppa, siis juuri siina Turku-Hameenlinna -tien varrella. Ei ole kaukana Helsinki-Naantai -ohikulkutienkaan varrelta, joten suosittelen poikkeamaan. Niin tein minakin talla viikolla, kun siellapain ajelin muissa asioissa.
Oi sita ruoan paljoutta, erilaisia makkaroita, pihveja, leikkeleita ym.! Paadyin ostamaan raakamakkaroita, pari entrecote'a ja lamminsavustettua pekonia.
Tanaan siis saamme illalliseksi entrecote'a ja tuorepinaatista tehtya muhennosta.
Tassa pinaattimuhennoksen ohje:
1 sipuli silputtuna
(valkosipulia -laitoin sellaisen yksikyntisen kokonaan silputtuna)
200 g tuoretta pinaattia (jos ei ole tarjolla ns. babypinaattia, siisti kovat ruodot pois, ja ryoppaa ne kevyesti)
kermaa (nyt laitoin purkillisen, mutta kuka estaa kiehauttamasta sita kokoon enemmankin)
raastittua muskotipahkinaa
valkopippuria
suolaa
voita
Jos joku vaittaa, ettei kokonaista muskottipahkinaa saa mistaan, niin voi kayda jossain etnokaupassa ostoksilla. Ja pitaa sitten ne pahkinat mukulain ulottumattomissa, silla kokonaisen sellaisen syominen voi aiheuttaa myrkytyksen.
Ryoppaa pinaatti pikaisesti ja kaada se lavikkoon ja huuhtele hanan alla kylmalla vedella (babypinaatin voi kayttaa sellaisenaan). Nain pinaatin vari sailyy hyvana (tama koskee kaikki vihreita vihanneksia).
Koska pinaatti sisaltaa runsaasti oksaalihappoa, ala koskaan valmista sita valurauta- tai alumiiniastioissa, silla oksaalihappo syovyttaa naita ja muuttaa pinaatin mustaksi.
Kuullota hiennonnettu sipuli voissa, ja lisaa sitten ryopatyt pinaatit. Anna kypsentya keskilammolla ja lisaa sitten kerma, ja kiehauta kasaan. Lisaa lopuksi mausteet.
Entrecote, eli valikyljys valmistetaan seuraavasti:
Ota liha huoneenlampoon vahintaan puoli tuntia ennen valmistamisaikaa. Kuumenna valurautapannu tai parila, ja lisaa siihen voita ja oljya (puolet ja puolet). Lisaa pihvi, mutta ala tayta pannua, ettei se kylmene liikaan. Kaanna pihvi kun ensimmaiset lihanestepisarat tulevat pintaan. Toinen puoli on valmis samalla tavalla. Paistoaika on noin 1 1/2 minuuttia per puoli, ja nain saadaan puolikypsa (medium) pihvi tarjottavaksi.
Mausta suolalla ja rouhitulla mustapippurilla, ja paalle voit laittaa maustevoinapin.
Jos suoraan sanotaan, tuli ihan "sikamaisen hyva" ateria. Entrecote ei itse asiassa saanut muuta maustetta kuin merisuolaa, ja paalle laitettu valkosipulivoi - en sanoisi, etta oli liikaa, mutta ilmankin olisi maistunut. MUTTA kaikista parasta oli pinaattimuhennos! Ellei aiemmin ole pitanyt pinaatista, taman ohjeen kokeilemisen jalkeen varmasti pitaa!
Tuosta ohjeesta muuten tulee kaksi annosta, mutta mina soin sen kokonaan, koska se maistui niin hyvalta. Kermaa olisi voinut keittaa enemmankin kasaan, ettei se lillu lautasella noin kuin se teki nyt.
Oi sita ruoan paljoutta, erilaisia makkaroita, pihveja, leikkeleita ym.! Paadyin ostamaan raakamakkaroita, pari entrecote'a ja lamminsavustettua pekonia.
Tanaan siis saamme illalliseksi entrecote'a ja tuorepinaatista tehtya muhennosta.
Tassa pinaattimuhennoksen ohje:
1 sipuli silputtuna
(valkosipulia -laitoin sellaisen yksikyntisen kokonaan silputtuna)
200 g tuoretta pinaattia (jos ei ole tarjolla ns. babypinaattia, siisti kovat ruodot pois, ja ryoppaa ne kevyesti)
kermaa (nyt laitoin purkillisen, mutta kuka estaa kiehauttamasta sita kokoon enemmankin)
raastittua muskotipahkinaa
valkopippuria
suolaa
voita
Jos joku vaittaa, ettei kokonaista muskottipahkinaa saa mistaan, niin voi kayda jossain etnokaupassa ostoksilla. Ja pitaa sitten ne pahkinat mukulain ulottumattomissa, silla kokonaisen sellaisen syominen voi aiheuttaa myrkytyksen.
Ryoppaa pinaatti pikaisesti ja kaada se lavikkoon ja huuhtele hanan alla kylmalla vedella (babypinaatin voi kayttaa sellaisenaan). Nain pinaatin vari sailyy hyvana (tama koskee kaikki vihreita vihanneksia).
Koska pinaatti sisaltaa runsaasti oksaalihappoa, ala koskaan valmista sita valurauta- tai alumiiniastioissa, silla oksaalihappo syovyttaa naita ja muuttaa pinaatin mustaksi.
Kuullota hiennonnettu sipuli voissa, ja lisaa sitten ryopatyt pinaatit. Anna kypsentya keskilammolla ja lisaa sitten kerma, ja kiehauta kasaan. Lisaa lopuksi mausteet.
Entrecote, eli valikyljys valmistetaan seuraavasti:
Ota liha huoneenlampoon vahintaan puoli tuntia ennen valmistamisaikaa. Kuumenna valurautapannu tai parila, ja lisaa siihen voita ja oljya (puolet ja puolet). Lisaa pihvi, mutta ala tayta pannua, ettei se kylmene liikaan. Kaanna pihvi kun ensimmaiset lihanestepisarat tulevat pintaan. Toinen puoli on valmis samalla tavalla. Paistoaika on noin 1 1/2 minuuttia per puoli, ja nain saadaan puolikypsa (medium) pihvi tarjottavaksi.
Mausta suolalla ja rouhitulla mustapippurilla, ja paalle voit laittaa maustevoinapin.
Jos suoraan sanotaan, tuli ihan "sikamaisen hyva" ateria. Entrecote ei itse asiassa saanut muuta maustetta kuin merisuolaa, ja paalle laitettu valkosipulivoi - en sanoisi, etta oli liikaa, mutta ilmankin olisi maistunut. MUTTA kaikista parasta oli pinaattimuhennos! Ellei aiemmin ole pitanyt pinaatista, taman ohjeen kokeilemisen jalkeen varmasti pitaa!Tuosta ohjeesta muuten tulee kaksi annosta, mutta mina soin sen kokonaan, koska se maistui niin hyvalta. Kermaa olisi voinut keittaa enemmankin kasaan, ettei se lillu lautasella noin kuin se teki nyt.
perjantai 19. elokuuta 2011
Minne havisi kesa?
Varpaita paleltaa, illat alkavat jo ollla viileita. Mihin tama kesa oikein katosi? Tuntuu kuin kesat vaan lyhenisivat ja lyhenisivat, ja talvi pitenee. Inhoan kylmyytta, mutta en oikein pida helteistakaan. Syksy on oikeastaan ihan mukavaa aikaa, pimeat illat ja silti ihan siedettavat ilmat - toivottavasti!
Olohuoneenjatkeeni, jazzbaari tassa naapurustossa, laittaa ovensa kiinni taman kuun lopussa. Se on aina hiukan haikea hetki, varsinkin kun tana kesana ruoka siella on ollut aivan erinomaista. Koiruuden kanssa olemme siella syoneet herkullisia pizzoja hyvalla halulla - koissu kun tykkaa pizzanreunoista (ja mina keskustasta), ja niiden reunojen tulee olla tuoreita!
Olohuoneenjatkeeni, jazzbaari tassa naapurustossa, laittaa ovensa kiinni taman kuun lopussa. Se on aina hiukan haikea hetki, varsinkin kun tana kesana ruoka siella on ollut aivan erinomaista. Koiruuden kanssa olemme siella syoneet herkullisia pizzoja hyvalla halulla - koissu kun tykkaa pizzanreunoista (ja mina keskustasta), ja niiden reunojen tulee olla tuoreita!
Koissun kanssa palaamassa terassikierrokselta.
Niita pizzanreunoja on koissulle hinattu joskus mikltei toiselta puolelta maailmaa (niin, ja voin kertoa, etta hiukan nolotti kerran Heathrow'lla kun jouduin turvatarkastuksessa pelmuttamaan koko kasilaukkuni sisallon, jossa siis oli koiraa varten pizzanreunoja ja kaksi tyhjaa vessapaperirullaa, koska niitakin piti kerata joka puolelta - koiruus sai niista kivaa puuhaa kun mun tyopaivinani oli yksin kotona - rulliin katkettiin nameja ja koissu sitten silppusi joka paiva niita noin tusinan). Puuhaa kerrakseen.
Koissun herkkuja!
Kantapaikkamme.
Mineraaleista
Vitamiineista kylla veuhkotetaan kaikkialla, mutta entapa sitten mineraalit, joita keho ei pysty itse tuottamaan. Saadaanko niita tarpeeksi ruoasta?
On tosiasia, etta nykyisen tehomaanviljelyksen aikana maaperasta on tullut ravinnekoyhempaa. Artikkelissa, joka julkaistiin British Food Journalissa (Historical changes in the mineral content of fruits and vegetables: a cause for concern? British Food Journal. 99:207, 1997) vuonna 1997 vertailtiin 40:n ruoka-aineen ravinnepitoisuutta 60-luvulla ja 90-luvun loppupuolella. Naista ruoka-aineista useimmat olivat selvasti ravinnekoyhempia 90-luvulla.
Tallaisia tutkimuksia on useita, ja tulos nayttaa samansuuntaiselta.
On olemassa muitakin syita siihen, miksi mineraaleista voi tulla vajausta. Jos esimerkiksi syot mineraalirikasta ruokaa yhdessa viljan kuitujen kanssa, mineraalien imeytyminen voi vaikeutua fytiinien takia.
Mineraalivajausta voi tulla myos muiden elamantapasyiden takia. Naita voivat olla alkoholinkaytto, tupakointi, liika limonadien juominen, munuaisongelmat, gastrointestinaaliongelmat, kuten Crohnin tauti, ripuli ja stressi.
Myos laakityksella voi olla merkitysta. Jotkut antibiootit, betasalpaajat ja kilpirauhaslaakkeet voivat estaa kalsiumin imeytymista ja antasidit ja tetrasykliini estavat raudan ja magnesiumin imeytymisen. Diureettien pitkaaikainen kaytto puolestaan aiheuttaa natriumin, kaliumin ja magnesiumin vajausta.
Mineraalien napsiminen purkista ei ole myoskaan ihan yksinkertainen ratkaisu. Kun otetaan suun kautta epaorgaanisia mineraaleja, niiden taytyy kulkea ruoansulatuskanavan lapi, missa ne muuttuvat orgaanisiksi imeytyakseen suoliston lapi. Tata prosessia kutsutaan kelaatioksi. Ellei tama prosessi toimi tehokkaasti, mineraalit jaavat hyodyntamatta. Jotkut ruoissa olevat aineet, kuten oksalaatti pinaatissa ja fytiinit esimerkiksi pahkinoissa, siemenissa ja viljassa alentavat tai jopa estavat kelaatioprosessin.
Mineraalien liikasaanti voi haitata joidenkin mimeraalien imeytymista ja metaboliaa. Esimerkiksi jos ravinnossa on runsaasti sinkkia, se alentaa raudan ja kuparin imeytymista. Kalsiumin liikasaanti taas estaa raudan ja sinkin imeytymista.
Tasapaino on siis tarkea.
Mutta takaisin noihin paljonpuhuttuihin vitamiineihin. Harva meista ajattelee, etta vitamiinien imeytymisessa myos mineraalit ovat tarkeassa roolissa. Mineraalit auttavat vitamiinien imeytymisessa ja hyodyntamisessa, seka toimivat katalyytteina monissa kemiallisissa prosesseissa. Esimerkiksi B-12 -vitamiinin ydin on kobolttia. Ilman kobolttia ei kehomme pysty konvertoimaan ravintoa energiaksi.
Ihmiselle tarpeelliset mineraalit jaetaan makromineraaleihin, joiden tarve on suuremmissa maarissa, tyypillisesti yli 5 g paivassa, ja mikrohiveniin, joiden tarve on jotain mikrogramman ja milligramman valilta paivassa.
Tassa makromineraalit:
Kalsium: Tarpeellinen luustolle, hampaille, veren hyytymiselle, hermosignaalin valittymiselle ja lihasten supistumiselle. Sita saadaan maitotuotteista, sardiineista, tolkkilohesta, vihreista lehtivihanneksista ja tofusta. Puutos aiheuttaa riisitautia lapsilla ja osteomalasiaa/osteoporoosia aikuisilla.
Kloridi: Toimii kaliumin ja natriumin kanssa kontrolloiden verenkiertoa kudoksissa. Tasapainottaa kehon happamuutta ja edesauttaa suolahapon muodostumista mahalaukussa. Tasapainottaa natriumin maaraa kehossa ja tukee munuaisten toimintaa. Sita saadaan sellerista, merilevasta, poytasuolasta, oliiveista ja tomaateista. Puutos on harvinaista, mutta joskus ankara mahatauti voi sellaista aiheuttaa.
Magnesium: Tarkea lihaksille ja tarvitaan myos luuston, proteiinien ja rasvahappojen muodostamiseen, uusien solujen syntyyn, B-vitamiinien aktivoimiseen, veren hyytymiseen ja adenosiinitrifosfaatin (ATP) muodostumiseen. Tarvitaan myos insuliinin erittamiseen ja toimimiseen. Sita saadaan pahkinoista, viljasta, tummanvihreista lehtivihanneksista, kalasta ja lihasta. Puutosta tavataan usein diureetteja kayttavilla henkiloilla. Myos ulostuslaakkeiden kaytto saattaa aiheuttaa puutosta, kuten myos alkoholismi, pahat palovammat, diabetes ja sydansairaudet saattavat olla puutoksen syyna.Puutoksen tunnistaa lihasheikkoudesta, artyneisyydesta ja ruokahalun katoamisesta.
Fosfori: On osa RNA:ta ja DNA:ta ja sita tarvitaan jokaisen solun normaaliin toimintaan, hampaitten ja luuston muodostumiseen ja metabolisiin toimintoihin, kuten munuaisten toiminta, solujen kasvu ja lihasten supistuminen. Sita saadaan jogurtista, linsseista, naudanlihasta, linnunlihasta ja viljasta. Puutos ei ole yleista, mutta antasidit haittaavat forforin imeytymista.
Kalium: Auttaa tasapainottamaan kehon nesteita, kehon happamuutta, verenpainetta ja neuromuskulaarista toimintaa. Kaliumilla on myos tarkea rooli sydamen sahkoimpulssien valityksessa. Sita saa hedelmista, appelsiinimehusta, pavuista, kasviksista, maidosta ja perunasta. Puutos ilmenee jalkakramppeina, huonovointisuutena, yleisena heikotuksena, uneliaisuutena ja sekavuutena.
Natrium: Tasapainottaa kehon nesteita ja on tarpeellinen mahalaukun suolahapon valmistuksessa. Sita saa poytasuolasta ja monista kasviksista. Puutostilat ovat harvinaisia.
Rikki: Tarvitaan proteiinien rakennusaineeksi (etenkin hiusten, lihasten, ihon ja sappihappojen), luuston, hampaiden ja kollageenin ainesosa. Rikki on myos insuliinin ainesosa, ja sen valityksella tasapainottaa verensokeria. Sita saa lihasta ja lintujen lihasta, kalasta, kananmunista, pavuista, maitotaloustuotteista, sipuleista ja valkosipulista. Rikin puute aiheuttaa artriittia, tulehduksia, migreenikohtauksia, aknea, kuivaa ihoa ja luusto- ja lihasongelmia.
Mikrohivenet:
Kromi: Auttaa glukoosin metaboliassa ja tasaa verensokeria. Sita saadaan naudanlihasta, kalasta, kalkkunasta ruskeasta riisista, maissista, vihreista pavuista ja sienista. Puute voi vaikuttaa aikuisian diabeteksen syntyyn.
Koboltti: Esiintyy B-12 - vitamiinin (kobalamiini) ytimessa ja on tarpeellinen kilpirauhashormonin valmistuksessa. Kobolttia tarvitaan myos hemoglobiinin muodostumiseen. Sita saadaan simpukoista, ostereista, kalasta, vihreista lehtivihanneksista, maksasta, maidosta, pahkinoista ja punaisesta lihasta. Koboltin puute voi aiheuttaa peruuttamattomia muutoksia aivoissa ja keskushermostossa. Liian vahainen saanti aiheuttaa uupumista, masennusta ja huonomuistisuutta.
Kupari: Tarvitaan raudan imeytymiseen ja hyvaksikayttoon. Kupari myos auttaa ATP:n solujen energian muodostumiseen ja sita tarvitaan myos joidenkin hormonien ja kollageenin muodostukseen. Tyrosinaasientsyymi, jolla on tarkea rooli ihon pigmentaatiossa, tarvitsee kuparia toimiakseeen. Kuparia saa ostereista, pahkinoista, kuivatuista hedelmista, viljoista, lihasta, perunasta ja kasviksista.
Fluori: Vaikuttaa luuston vahvuuteen ja saattaa ehkaista hampaiden reikiintymista. Sita saadaan kalasta, teesta, erilaisista vihanneksista, ja sita monissa paikoissa lisataan juomaveteen. Puutoksia ei tunneta.
Jodi: Valttamaton kilpirauhasen toiminnalle. Sita saadaan jodisoidusta suolasta, valkosipulista, merenelavista, parsasta ja sienista. Puutos voi vaikuttaa kognitiivisiin funktioihin.
Rauta: On valttamaton osa hemoglobiinia. Heme, parhaiten imeytyvaa raudan muotoa saadaan ostereista, kalasta, lihasta ja linnunlihasta. Muuten rautaa saa myos kuivatuista hedelmista, melassista ja vihreista lehtivihanneksista. Puutos aiheuttaa anemiaa. Toisinaan raudanpuutos paljastaa vakavamman sairauden, kuten mahahaavan tai suolistosyovan.
Mangaani: Tarvitaan terveeseen luustoon, ihoon ja nivelten muodostumiseen ja glukoosinsietoon. Se myos auttaa tarkean antioksidanttientsyymin, SOD:in (superoksididismutaasi) toimintaa. Sita saadaan pahkinoista, vehnanalkioista, vehnanleseista, vihreista lehtivihanneksista, juurikkaiden naateista teesta ja ananaksesta. Puutoksista mainittakoon, etta osteoporoottisilla henkiloilla veren mangaanipitoisuudet ovat usein alhaiset.
Molybdeeni: Tarpeen moneen entsyymiriippuvaiseen prosessiin, mm. raudan metaboloitumiseen. Sita saa pavuista, vihreista lehtivihanneksista ja viljanjyvista. Kova vesijohtovesi voi myos olla sen lahde. Puutteita ei tunneta.
Seleeni: Toimii paaasiassa antioksidanttina ja toimii synergistisesti E-vitamiinin kanssa suojellen vapaiden radikaalien aiheuttamalta tuholta. Sita saa parapahkinoista, valkosipulista, oluthiivasta, parsakaalesta, maitotuotteista, ruskeasta riisista, lihasta, viljasta ja merenelavista. Puute aiheuttaa sydantautiriskin ja reumaa. AIDSia sairastavilla on seleeninpuutosta.
Sinkki: Sinkkia tarvitsee yli 300 entsyymia parantamaan haavoja, pitamaan ylla suvunjatkamiskykya, lasten kasvuun, proteiinien syntetisoimiseen, solujen tuottamiseen, naon yllapitamiseen, immuniteettiin ja suojaksi vapailta radikaaleilta. Sita saadaan merenelavista, ostereista, lihasta, munista, pavuista, tofusta ja vehnanalkioista. Puutos voi aiheuttaa unihairioita ja kaytosongelmia, hilsetta, haavojen hidasta paranemista, ripulia, kasvun hidastumista, hiuskatoa, hyperaktiivisuutta, maku- ja hajuaistin puutosta, seksuaalisen halun vahenemista, premenstruaalisyndroomaa (PMS), alentunutta hedelmallisyytta ja valkoisia laikkia kynsissa.
Erittain vahaisina maarina tarvittavat mineraalit:
Boori: Tarvitaan terveeseen luustoon, keskushermoston toimintaan ja tulehdusta vastaan. Lisaa kalsiumin, magnesiumin ja fosforin imeytymista. Sita saa rusinoista, kuivatuista luumuista, vihanneksista ja pahkinoista. Boorin puute voi aiheuttaa osteoartriittia.
Germanium: Jotkin muodot voivat edesauttaa solun hapettumista. Saattaa lisata vastustuskykya. Sita saa parsakaalesta, sellerinvarsista, siitakesienista ja raparperista. Puutteita ei tiedeta.
Silikoni: Tarvitaan normaaliin luuston kasvuun ja kudosten paranemiseen. Sita saa alfalfasta, kokojyvatuotteista, juureksista ja oluesta. Silikonin puute voi nakya liuskoittuvina ja katkeilevina kynsina.
Vanadium: Tarvitaan mahdollisesti normaaliin luuston kasvuun. Se saattaa laskea verensokeria ja parantaa insuliiniherkkyytta aikuisian diabetesta sairastavilla. Sita saa merenelavista, viljoista, sienista, persiljasta, maissista, soijasta ja gelatiinista.
On tosiasia, etta nykyisen tehomaanviljelyksen aikana maaperasta on tullut ravinnekoyhempaa. Artikkelissa, joka julkaistiin British Food Journalissa (Historical changes in the mineral content of fruits and vegetables: a cause for concern? British Food Journal. 99:207, 1997) vuonna 1997 vertailtiin 40:n ruoka-aineen ravinnepitoisuutta 60-luvulla ja 90-luvun loppupuolella. Naista ruoka-aineista useimmat olivat selvasti ravinnekoyhempia 90-luvulla.
Tallaisia tutkimuksia on useita, ja tulos nayttaa samansuuntaiselta.
On olemassa muitakin syita siihen, miksi mineraaleista voi tulla vajausta. Jos esimerkiksi syot mineraalirikasta ruokaa yhdessa viljan kuitujen kanssa, mineraalien imeytyminen voi vaikeutua fytiinien takia.
Mineraalivajausta voi tulla myos muiden elamantapasyiden takia. Naita voivat olla alkoholinkaytto, tupakointi, liika limonadien juominen, munuaisongelmat, gastrointestinaaliongelmat, kuten Crohnin tauti, ripuli ja stressi.
Myos laakityksella voi olla merkitysta. Jotkut antibiootit, betasalpaajat ja kilpirauhaslaakkeet voivat estaa kalsiumin imeytymista ja antasidit ja tetrasykliini estavat raudan ja magnesiumin imeytymisen. Diureettien pitkaaikainen kaytto puolestaan aiheuttaa natriumin, kaliumin ja magnesiumin vajausta.
Mineraalien napsiminen purkista ei ole myoskaan ihan yksinkertainen ratkaisu. Kun otetaan suun kautta epaorgaanisia mineraaleja, niiden taytyy kulkea ruoansulatuskanavan lapi, missa ne muuttuvat orgaanisiksi imeytyakseen suoliston lapi. Tata prosessia kutsutaan kelaatioksi. Ellei tama prosessi toimi tehokkaasti, mineraalit jaavat hyodyntamatta. Jotkut ruoissa olevat aineet, kuten oksalaatti pinaatissa ja fytiinit esimerkiksi pahkinoissa, siemenissa ja viljassa alentavat tai jopa estavat kelaatioprosessin.
Mineraalien liikasaanti voi haitata joidenkin mimeraalien imeytymista ja metaboliaa. Esimerkiksi jos ravinnossa on runsaasti sinkkia, se alentaa raudan ja kuparin imeytymista. Kalsiumin liikasaanti taas estaa raudan ja sinkin imeytymista.
Tasapaino on siis tarkea.
Mutta takaisin noihin paljonpuhuttuihin vitamiineihin. Harva meista ajattelee, etta vitamiinien imeytymisessa myos mineraalit ovat tarkeassa roolissa. Mineraalit auttavat vitamiinien imeytymisessa ja hyodyntamisessa, seka toimivat katalyytteina monissa kemiallisissa prosesseissa. Esimerkiksi B-12 -vitamiinin ydin on kobolttia. Ilman kobolttia ei kehomme pysty konvertoimaan ravintoa energiaksi.
Ihmiselle tarpeelliset mineraalit jaetaan makromineraaleihin, joiden tarve on suuremmissa maarissa, tyypillisesti yli 5 g paivassa, ja mikrohiveniin, joiden tarve on jotain mikrogramman ja milligramman valilta paivassa.
Tassa makromineraalit:
Kalsium: Tarpeellinen luustolle, hampaille, veren hyytymiselle, hermosignaalin valittymiselle ja lihasten supistumiselle. Sita saadaan maitotuotteista, sardiineista, tolkkilohesta, vihreista lehtivihanneksista ja tofusta. Puutos aiheuttaa riisitautia lapsilla ja osteomalasiaa/osteoporoosia aikuisilla.
Kloridi: Toimii kaliumin ja natriumin kanssa kontrolloiden verenkiertoa kudoksissa. Tasapainottaa kehon happamuutta ja edesauttaa suolahapon muodostumista mahalaukussa. Tasapainottaa natriumin maaraa kehossa ja tukee munuaisten toimintaa. Sita saadaan sellerista, merilevasta, poytasuolasta, oliiveista ja tomaateista. Puutos on harvinaista, mutta joskus ankara mahatauti voi sellaista aiheuttaa.
Magnesium: Tarkea lihaksille ja tarvitaan myos luuston, proteiinien ja rasvahappojen muodostamiseen, uusien solujen syntyyn, B-vitamiinien aktivoimiseen, veren hyytymiseen ja adenosiinitrifosfaatin (ATP) muodostumiseen. Tarvitaan myos insuliinin erittamiseen ja toimimiseen. Sita saadaan pahkinoista, viljasta, tummanvihreista lehtivihanneksista, kalasta ja lihasta. Puutosta tavataan usein diureetteja kayttavilla henkiloilla. Myos ulostuslaakkeiden kaytto saattaa aiheuttaa puutosta, kuten myos alkoholismi, pahat palovammat, diabetes ja sydansairaudet saattavat olla puutoksen syyna.Puutoksen tunnistaa lihasheikkoudesta, artyneisyydesta ja ruokahalun katoamisesta.
Fosfori: On osa RNA:ta ja DNA:ta ja sita tarvitaan jokaisen solun normaaliin toimintaan, hampaitten ja luuston muodostumiseen ja metabolisiin toimintoihin, kuten munuaisten toiminta, solujen kasvu ja lihasten supistuminen. Sita saadaan jogurtista, linsseista, naudanlihasta, linnunlihasta ja viljasta. Puutos ei ole yleista, mutta antasidit haittaavat forforin imeytymista.
Kalium: Auttaa tasapainottamaan kehon nesteita, kehon happamuutta, verenpainetta ja neuromuskulaarista toimintaa. Kaliumilla on myos tarkea rooli sydamen sahkoimpulssien valityksessa. Sita saa hedelmista, appelsiinimehusta, pavuista, kasviksista, maidosta ja perunasta. Puutos ilmenee jalkakramppeina, huonovointisuutena, yleisena heikotuksena, uneliaisuutena ja sekavuutena.
Natrium: Tasapainottaa kehon nesteita ja on tarpeellinen mahalaukun suolahapon valmistuksessa. Sita saa poytasuolasta ja monista kasviksista. Puutostilat ovat harvinaisia.
Rikki: Tarvitaan proteiinien rakennusaineeksi (etenkin hiusten, lihasten, ihon ja sappihappojen), luuston, hampaiden ja kollageenin ainesosa. Rikki on myos insuliinin ainesosa, ja sen valityksella tasapainottaa verensokeria. Sita saa lihasta ja lintujen lihasta, kalasta, kananmunista, pavuista, maitotaloustuotteista, sipuleista ja valkosipulista. Rikin puute aiheuttaa artriittia, tulehduksia, migreenikohtauksia, aknea, kuivaa ihoa ja luusto- ja lihasongelmia.
Mikrohivenet:
Kromi: Auttaa glukoosin metaboliassa ja tasaa verensokeria. Sita saadaan naudanlihasta, kalasta, kalkkunasta ruskeasta riisista, maissista, vihreista pavuista ja sienista. Puute voi vaikuttaa aikuisian diabeteksen syntyyn.
Koboltti: Esiintyy B-12 - vitamiinin (kobalamiini) ytimessa ja on tarpeellinen kilpirauhashormonin valmistuksessa. Kobolttia tarvitaan myos hemoglobiinin muodostumiseen. Sita saadaan simpukoista, ostereista, kalasta, vihreista lehtivihanneksista, maksasta, maidosta, pahkinoista ja punaisesta lihasta. Koboltin puute voi aiheuttaa peruuttamattomia muutoksia aivoissa ja keskushermostossa. Liian vahainen saanti aiheuttaa uupumista, masennusta ja huonomuistisuutta.
Kupari: Tarvitaan raudan imeytymiseen ja hyvaksikayttoon. Kupari myos auttaa ATP:n solujen energian muodostumiseen ja sita tarvitaan myos joidenkin hormonien ja kollageenin muodostukseen. Tyrosinaasientsyymi, jolla on tarkea rooli ihon pigmentaatiossa, tarvitsee kuparia toimiakseeen. Kuparia saa ostereista, pahkinoista, kuivatuista hedelmista, viljoista, lihasta, perunasta ja kasviksista.
Fluori: Vaikuttaa luuston vahvuuteen ja saattaa ehkaista hampaiden reikiintymista. Sita saadaan kalasta, teesta, erilaisista vihanneksista, ja sita monissa paikoissa lisataan juomaveteen. Puutoksia ei tunneta.
Jodi: Valttamaton kilpirauhasen toiminnalle. Sita saadaan jodisoidusta suolasta, valkosipulista, merenelavista, parsasta ja sienista. Puutos voi vaikuttaa kognitiivisiin funktioihin.
Rauta: On valttamaton osa hemoglobiinia. Heme, parhaiten imeytyvaa raudan muotoa saadaan ostereista, kalasta, lihasta ja linnunlihasta. Muuten rautaa saa myos kuivatuista hedelmista, melassista ja vihreista lehtivihanneksista. Puutos aiheuttaa anemiaa. Toisinaan raudanpuutos paljastaa vakavamman sairauden, kuten mahahaavan tai suolistosyovan.
Mangaani: Tarvitaan terveeseen luustoon, ihoon ja nivelten muodostumiseen ja glukoosinsietoon. Se myos auttaa tarkean antioksidanttientsyymin, SOD:in (superoksididismutaasi) toimintaa. Sita saadaan pahkinoista, vehnanalkioista, vehnanleseista, vihreista lehtivihanneksista, juurikkaiden naateista teesta ja ananaksesta. Puutoksista mainittakoon, etta osteoporoottisilla henkiloilla veren mangaanipitoisuudet ovat usein alhaiset.
Molybdeeni: Tarpeen moneen entsyymiriippuvaiseen prosessiin, mm. raudan metaboloitumiseen. Sita saa pavuista, vihreista lehtivihanneksista ja viljanjyvista. Kova vesijohtovesi voi myos olla sen lahde. Puutteita ei tunneta.
Seleeni: Toimii paaasiassa antioksidanttina ja toimii synergistisesti E-vitamiinin kanssa suojellen vapaiden radikaalien aiheuttamalta tuholta. Sita saa parapahkinoista, valkosipulista, oluthiivasta, parsakaalesta, maitotuotteista, ruskeasta riisista, lihasta, viljasta ja merenelavista. Puute aiheuttaa sydantautiriskin ja reumaa. AIDSia sairastavilla on seleeninpuutosta.
Sinkki: Sinkkia tarvitsee yli 300 entsyymia parantamaan haavoja, pitamaan ylla suvunjatkamiskykya, lasten kasvuun, proteiinien syntetisoimiseen, solujen tuottamiseen, naon yllapitamiseen, immuniteettiin ja suojaksi vapailta radikaaleilta. Sita saadaan merenelavista, ostereista, lihasta, munista, pavuista, tofusta ja vehnanalkioista. Puutos voi aiheuttaa unihairioita ja kaytosongelmia, hilsetta, haavojen hidasta paranemista, ripulia, kasvun hidastumista, hiuskatoa, hyperaktiivisuutta, maku- ja hajuaistin puutosta, seksuaalisen halun vahenemista, premenstruaalisyndroomaa (PMS), alentunutta hedelmallisyytta ja valkoisia laikkia kynsissa.
Erittain vahaisina maarina tarvittavat mineraalit:
Boori: Tarvitaan terveeseen luustoon, keskushermoston toimintaan ja tulehdusta vastaan. Lisaa kalsiumin, magnesiumin ja fosforin imeytymista. Sita saa rusinoista, kuivatuista luumuista, vihanneksista ja pahkinoista. Boorin puute voi aiheuttaa osteoartriittia.
Germanium: Jotkin muodot voivat edesauttaa solun hapettumista. Saattaa lisata vastustuskykya. Sita saa parsakaalesta, sellerinvarsista, siitakesienista ja raparperista. Puutteita ei tiedeta.
Silikoni: Tarvitaan normaaliin luuston kasvuun ja kudosten paranemiseen. Sita saa alfalfasta, kokojyvatuotteista, juureksista ja oluesta. Silikonin puute voi nakya liuskoittuvina ja katkeilevina kynsina.
Vanadium: Tarvitaan mahdollisesti normaaliin luuston kasvuun. Se saattaa laskea verensokeria ja parantaa insuliiniherkkyytta aikuisian diabetesta sairastavilla. Sita saa merenelavista, viljoista, sienista, persiljasta, maissista, soijasta ja gelatiinista.
Artroosi/artriitti sormissa
Tallainen "vanhojen akkojen" sairaus vaivaa. Ja on todella tuskallinenkin. Siihen on massiivinen kipulaakityskin, pregabaliinia ja NSAID:ita ja niin edelleen. Glukosamiiniakin suositeltiin, joskaan tietaakseni siita ei ole mitaan asiaa puoltavia tutkimuksia. Sitapaitsi se saa mahan iloisesti sekaisin, jos siina ei ole mahasuojaa, niinkuin kuvassa olevassa iHerbista ostetussa tuotteessa on.
Jokatapauksessa on - kumma kylla - yksi laake, jolla oireet vaimenevat aikalailla. Se on myos iHerbista peraisin ja nimi on Zyflamend. Koitin jonkin aikaa valttaa sita, mutta nyt ovat kadet olleet niin kivuliaat ja sormien liikeradat niin rajoittuneet, etta piti tehda jotain. Jo pari kapseliakin auttoi jonkin verran.
Olen ehdottomasti sita mielta, etta tuota kannattaa kokeilla, jos artroosikivut vaivaavat.
Jokatapauksessa on - kumma kylla - yksi laake, jolla oireet vaimenevat aikalailla. Se on myos iHerbista peraisin ja nimi on Zyflamend. Koitin jonkin aikaa valttaa sita, mutta nyt ovat kadet olleet niin kivuliaat ja sormien liikeradat niin rajoittuneet, etta piti tehda jotain. Jo pari kapseliakin auttoi jonkin verran.
Olen ehdottomasti sita mielta, etta tuota kannattaa kokeilla, jos artroosikivut vaivaavat.
torstai 18. elokuuta 2011
Miten pitaa huolta naapureistaan?
Asun kerrostalossa, ja minun rappukaytavassani tapahtui varsin ikava juttu: Vastapaisen asunnon alakerrassa asuva vanha skitsofreenikkomies kuoli jossain vaiheessa kesaa, ja valitettavasti ehti maatua asunnossaan aika kauan ennenkuin kukaan huomasi mitaan.
Normaalisti han tupakoi niin, etta me muut saimme koko ajan tuulettaa rappukaytavaa, mutta viimeiset viikot rapussa on ollut varsin ikava haju, jonka jopa mina (ja minulla ei ole kummoinenkaan hajuaisti) huomasin.
Asia kulminoitui viime viikolla kun minua vastapaata asunut naisihminen soitti lopulta katkusta isannoitsijalle, jonka toimesta asuntoon mentiin ja mies loytyi sielta kuolleena. Ilmeisestikin jokin onnettomuus.
Muuttomiehet hakivat hanen tavaransa alkuviikosta ja kommentoivat vaan, etta "verta oli joka puolella". Eilen siivoamaan tullut naisihminen kertoi menneensa ensitoikseen oksentamaan, vaikka siina vaiheessa asuntoa oli avonaisen parvekkeenoven kautta tuuletettu jo useita paivia. Lisaksi han satti meidat naapurit "kun emme ole pitaneet miesparasta huolta".
Koska olen tehnyt taloyhtion tilintarkastuksia monta vuotta, tiesin miehen taustoista. Skitsofreenikko, jolla oli virkaholhooja. Tapasi joskus parikymmenta vuotta sitten, kun taman asunnon ostin ja tanne muutin, juopotella ja hairikoida muita rappukaytavassa. Terveysviraston toimesta asunto on muutamaankin otteeseen siivottu, koska on ollut niin hirveassa kunnossa.
Han ei ottanut kontaktia keneenkaan naapuriin, mita nyt sitten morjesti ja valilla kavi rapsuttamassa koiraani, jos satuttiin vastakkain aulassa. "Kylla koira koiran tuntee", han tapasi sanoa.
Missa menee kyylayksen raja, ja missa maarassa voi tuntematonta naapuriaan vahtia? Olisiko minun pitanyt kirjata kaikki paivamaarat, milloin ko. henkilo on nahty, ja jos ei hanta ole nakynyt muutamaan paivaan, olisiko minun pitanyt ilmoittaa se, ja jos, niin kenelle?
En usko, etta tallainen toimii, ellei vahtimissopimusta ole tehty asianomaisen henkilon kanssa. Sinansa saali, etta nyky-yhteiskunnassa yhteisollisyys ei toimi.
Tosin tassa tapauksessa ei yhteisollisyyskaan olisi auttanut, silla kyseinen henkilo oli varsin eristaytynyt. Tama kaiketi sitten myos koitui hanen kohtalokseen.
Normaalisti han tupakoi niin, etta me muut saimme koko ajan tuulettaa rappukaytavaa, mutta viimeiset viikot rapussa on ollut varsin ikava haju, jonka jopa mina (ja minulla ei ole kummoinenkaan hajuaisti) huomasin.
Asia kulminoitui viime viikolla kun minua vastapaata asunut naisihminen soitti lopulta katkusta isannoitsijalle, jonka toimesta asuntoon mentiin ja mies loytyi sielta kuolleena. Ilmeisestikin jokin onnettomuus.
Muuttomiehet hakivat hanen tavaransa alkuviikosta ja kommentoivat vaan, etta "verta oli joka puolella". Eilen siivoamaan tullut naisihminen kertoi menneensa ensitoikseen oksentamaan, vaikka siina vaiheessa asuntoa oli avonaisen parvekkeenoven kautta tuuletettu jo useita paivia. Lisaksi han satti meidat naapurit "kun emme ole pitaneet miesparasta huolta".
Koska olen tehnyt taloyhtion tilintarkastuksia monta vuotta, tiesin miehen taustoista. Skitsofreenikko, jolla oli virkaholhooja. Tapasi joskus parikymmenta vuotta sitten, kun taman asunnon ostin ja tanne muutin, juopotella ja hairikoida muita rappukaytavassa. Terveysviraston toimesta asunto on muutamaankin otteeseen siivottu, koska on ollut niin hirveassa kunnossa.
Han ei ottanut kontaktia keneenkaan naapuriin, mita nyt sitten morjesti ja valilla kavi rapsuttamassa koiraani, jos satuttiin vastakkain aulassa. "Kylla koira koiran tuntee", han tapasi sanoa.
Missa menee kyylayksen raja, ja missa maarassa voi tuntematonta naapuriaan vahtia? Olisiko minun pitanyt kirjata kaikki paivamaarat, milloin ko. henkilo on nahty, ja jos ei hanta ole nakynyt muutamaan paivaan, olisiko minun pitanyt ilmoittaa se, ja jos, niin kenelle?
En usko, etta tallainen toimii, ellei vahtimissopimusta ole tehty asianomaisen henkilon kanssa. Sinansa saali, etta nyky-yhteiskunnassa yhteisollisyys ei toimi.
Tosin tassa tapauksessa ei yhteisollisyyskaan olisi auttanut, silla kyseinen henkilo oli varsin eristaytynyt. Tama kaiketi sitten myos koitui hanen kohtalokseen.
Kynsien kasvatusta
Minulla on aina ollut vahva ja paksu tukka. Kynnet sitavastoin ovat olleet aina liuskoittuvat ja helposti katkeilevat. Eraalla kollegallani on asia painvastoin, mika on aika kummallista.
Kaytin jonkin aikaa akryylikynsia, jotka todella kasvoivayt pitkiksi ja vahvoiksi, mutta sitten kun kyllastyin niiden joka kuukausi tapahtuvaan huoltamiseen, sekin jai.
Sain sittemmin vinkin hyvasta hoidosta - Nailtiques - proteiinilakasta. Jos jollakin kynnet pysyvat kovina, niin talla!
Formula 2 kovettaa kynnet (ja ellei se tee niin, on olemassa Formula 2 Plus, mutta ensin pitaa kokeilla sita tavallista). Kovettaminen tekee kynnet kovaksi kuin lasi, joten sita ei voi kayttaa ikuisuuksiin, koska se murtuu helposti - pitaa ottaa kayttoon Formula 1 sitten kun kynnet eivat enaa liuskoitu.
Suomesta naita tuotteita ei valitettavasti saa, mutta www.lookfantastic.com toimittaa niita postitse. Suosittelen!
tiistai 16. elokuuta 2011
Suklaa ja salmonella
Mita tekemista suklaalla on salmonella kanssa? Jos vastaat, etta ei mitaan, niin voin kertoa, etta niin minakin luulin - tahan paivaan saakka.
Petos lautasellasi - kirjan tekijan uusimmassa kirjassa (Mats-Eerik Nilsson & Henrik Ennart: Vaara vaanii kattilassasi, Atar 2011) kerrotaan mm. seuraavaa:
Suklaa on EU:ssa suurin salmonellataudin aiheuttaja. Yksittaisia ilmoituksia on kirjattu 1970 alkaen, mutta pahimmat huiput koettiin vuosina 2001 ja 2002 saksalainen suklaa levitti salmonellaa ympari Eurooppaa.
Suklaa on siita hankala salmonellan levittaja, silla sen sailyvyysaika on pitka, ja talloin epidemia ei ilmesty yhtakkia. Lisaksi bakteeria tarvitaan vain pieni maara sairastuttamaan syoja.
Salmonellabakteerit kuolevat melkein heti, kun esimerkiksi liha kuumennetaan 71:een asteeseen. Suklaasta sensijaan loytyy bakteereja jopa 13:n tunnin kuumentamisen jalkeen.
Hyodylliset maitohappobakteerit, joita saadaan esimerkiksi hapatetuista maitotuotteista, voivat sisaltaa vastustuskykya, jonka ne voivat elimistossa siirtaa haitallisiin bakteereihin. Talloin mahdollisesti kuumentaminenkaan ei riita tappamaan niita. Niiden vastustuskykyominaisuus voi sailya kuumennetussa ruoassa ja siirtya taas mahassa haitallisiin bakteereihin.
Kirjan mukaan joku EU:n asiantuntija onkin sanonut, etta elintarvikkeet voivat levittaa esimerkiksi antibioottien vastustuskykya ihmisiin. Kaiken taman takana on elaimien tehokasvatus antibioottien avulla.
Petos lautasellasi - kirjan tekijan uusimmassa kirjassa (Mats-Eerik Nilsson & Henrik Ennart: Vaara vaanii kattilassasi, Atar 2011) kerrotaan mm. seuraavaa:
Suklaa on EU:ssa suurin salmonellataudin aiheuttaja. Yksittaisia ilmoituksia on kirjattu 1970 alkaen, mutta pahimmat huiput koettiin vuosina 2001 ja 2002 saksalainen suklaa levitti salmonellaa ympari Eurooppaa.
Suklaa on siita hankala salmonellan levittaja, silla sen sailyvyysaika on pitka, ja talloin epidemia ei ilmesty yhtakkia. Lisaksi bakteeria tarvitaan vain pieni maara sairastuttamaan syoja.
Salmonellabakteerit kuolevat melkein heti, kun esimerkiksi liha kuumennetaan 71:een asteeseen. Suklaasta sensijaan loytyy bakteereja jopa 13:n tunnin kuumentamisen jalkeen.
Hyodylliset maitohappobakteerit, joita saadaan esimerkiksi hapatetuista maitotuotteista, voivat sisaltaa vastustuskykya, jonka ne voivat elimistossa siirtaa haitallisiin bakteereihin. Talloin mahdollisesti kuumentaminenkaan ei riita tappamaan niita. Niiden vastustuskykyominaisuus voi sailya kuumennetussa ruoassa ja siirtya taas mahassa haitallisiin bakteereihin.
Kirjan mukaan joku EU:n asiantuntija onkin sanonut, etta elintarvikkeet voivat levittaa esimerkiksi antibioottien vastustuskykya ihmisiin. Kaiken taman takana on elaimien tehokasvatus antibioottien avulla.
Hainmaksaoljya!
Pengastin tavaroitani ja sielta loytyi pari purkkia hainmaksaoljya. Olin tilannut ne syksylla ihan vaan flunssien varalta, mutta unohtanut sittemmin koko homman (ja syonyt syksylla vain yhden purkin). Eipa flunssiakaan kylla sairastettu.
Hainmaksaoljy kuulostaa eksoottiselta, ja en ole muualla sita nahnyt kuin iHerbissa. Alta parin euron per purkki, siis tama brandi. Siina on kasittaakseni myos omega-rasvahappoja, mutta tarkein ainesosa loytyy sen sisaltamista alkyyliglyseroleista. Alkyyliglyserolien arvellaan tappavan syopasoluja ja niiden arvellaan stimuloivan immunipuolustusjarjestelmaa seka suojelevan soluja.
Naiden ominaisuuksien takia hainmaksaoljyn uskotaan ehkaisevan flunssia, lievittavan kroonisia tulehdustiloja (esim. astma, psoriasis ja artriitti) ja taistelevan bakteeri-, virus- ja loisinfektioita vastaan. Sen myos sanotaan nopeuttavan haavojen paranemista, jos sita laittaa haavan paalle.
Tuota artriittiasiaa en muistanutkaan, vaikka siita muistan kerran lukeneeni, siis otin heti kaksi kapselia, ja katson, miten sormiini vaikuttaa.
Alkyyliglyseroleja, jotka ovat rasvoja glyserolirungossa, on myos esimerkiksi aidinmaidossa. Hainmaksaoljyssa alkyyliglyseroleita on erityisen paljon.
Hainmaksaoljya on perinteisesti kaytetty kansanlaakinnassa esim. Norjassa ja Japanissa, mutta tehoa yllamainittuihin sairauksiin ei viela ole todistettu kontrolloiduissa kliinisissa tutkimuksissa. Joitain tutkimuksia on par'aikaa menossa.
Koska oljy on peraisian kylman veden hailajeista, on teollisessa lisaravinnetuotannossa myos otettava huomioon luonnonsuojelu ja kestava kehitys.
iHerbista ostettuja hainmaksakapseleita, alta parin euron per purkki.
Alkyyliglyserolit eivat ole ainoita hyodyllisia aineita hainmaksaoljyssa. Oljy sisaltaa myos skvaleenia, joka on bakterisidinen, ja sita on kaytetty pitamaan iho kimmoisana ja terveena ulkoisesti kaytettyna. Joutuessaan veden kanssa kosketuksiin, se vapauttaa happea.
Skvalamiini on myos hainmaksaoljyn sisaltama aine, joka on hyvaksi verisuonille.
Hainmaksaoljyn myos sanotaan poistavan kehosta haitallisia raskasmetalleja.
sunnuntai 14. elokuuta 2011
Karheat kantapaat
Jos jokin asia voi olla todellinen riesa, niin kuivat kantapaat ovat sita. Tassa suhteessa tama lienee sukuvika, silla muistan aidillani olevan saman ongelman. Minulle ei ole kunnolla koskaan selvinnyt se, miksi sita sarveistunutta nahkaa jalanpohjiin niin hullun lailla kasvaa. Tosin vyohyketerapiassa kaydessani terapeutilla oli selitys: Iho kasvaa jalkojen arkoihin heijastepisteisiin suojaksi. Nyt kun ajattelen, minulla on aina ollut arat jalanpohjat, ja kavely tuntuu kivuliaalta aina kun sarveistunut iho on hiottu normaaliksi.
Jotkut karppausta harrastavat vaittavat, etta syomalla tarpeeksi rasvaa pehmenevat jalkapohjienkin kovettumat. Eipa toimi minulla.
Eivatka toimi mitkaan jalkavoiteetkaan, silla ne eivat yksinkertaisesti imeydy koppuraisiin kovettumiin. Kaikkea on kokeiltu. Kaupasta saatavat keinotekoiset hohkakivet vain kuluvat palasiksi ennemmin kuin purevat naihin kovettumiin. Kovettumia on myos pakian keskella ja kantapaan ihoa saisi olla aina ohentamassa joka puolelta, muuten se kuivuuttaan halkeilee ja tuottaa kipeita haavaumia.
Sitten joku alysi myyda minulle hohkakiven sijasta laavakiven palan, ja silla saadaan jonkinlaista tulosta aikaan, tosin joudun hoylalla vuolemaan ensin paksuimmat paikat. On viela yksi, ja taysin ilmainen, erittain hyva keino: Rantakalliolla istuessa voi jalkojaan hiertaa kallioon, johon kovettumat itse asiassa jauhaantuvat hienosti. Lopuksi voi jalkojaan uittaa viela merivedessa.
Tama ei tietenkaan ole optio talvisaikaan. Tassa siis jareimmat keinot:
- kunnon jalkahoyla
- laavakivi
- 100% lanoliini
- ohuet bambusukat yoksi
Lanoliini on aika tukevaa tahnaa, mutta ajan myota pehmittaa kovettumat. Nuo bambusukat ovat myos loistavan pehmeat ja kevyet, ja sulkevat muuten tuhrustavan lanoliinin mukavasti sisalleen. Molempia saa todella edulliseen hintaan iHerbista.
Jotkut karppausta harrastavat vaittavat, etta syomalla tarpeeksi rasvaa pehmenevat jalkapohjienkin kovettumat. Eipa toimi minulla.
Eivatka toimi mitkaan jalkavoiteetkaan, silla ne eivat yksinkertaisesti imeydy koppuraisiin kovettumiin. Kaikkea on kokeiltu. Kaupasta saatavat keinotekoiset hohkakivet vain kuluvat palasiksi ennemmin kuin purevat naihin kovettumiin. Kovettumia on myos pakian keskella ja kantapaan ihoa saisi olla aina ohentamassa joka puolelta, muuten se kuivuuttaan halkeilee ja tuottaa kipeita haavaumia.
Sitten joku alysi myyda minulle hohkakiven sijasta laavakiven palan, ja silla saadaan jonkinlaista tulosta aikaan, tosin joudun hoylalla vuolemaan ensin paksuimmat paikat. On viela yksi, ja taysin ilmainen, erittain hyva keino: Rantakalliolla istuessa voi jalkojaan hiertaa kallioon, johon kovettumat itse asiassa jauhaantuvat hienosti. Lopuksi voi jalkojaan uittaa viela merivedessa.
Tama ei tietenkaan ole optio talvisaikaan. Tassa siis jareimmat keinot:
- kunnon jalkahoyla
- laavakivi
- 100% lanoliini
- ohuet bambusukat yoksi
Lanoliini on aika tukevaa tahnaa, mutta ajan myota pehmittaa kovettumat. Nuo bambusukat ovat myos loistavan pehmeat ja kevyet, ja sulkevat muuten tuhrustavan lanoliinin mukavasti sisalleen. Molempia saa todella edulliseen hintaan iHerbista.
Roskaruokaa
Paiva alkoi hampurilaisaamiaisella, joka oli erittain herkullinen ja vahahiilihydraattinen.
Juustohampurilainen oli tehty mantelileipasampylalla, ja oli oikein maistuvaa runsaalla silputulla sipulilla. Juustona oli Koskenlaskijaa (en pida cheddarista), ja kuori oli paistettu rapeaksi vanhalla vohveliraudalla (ns. mikrohampurilaiset ovat kuvottavia kumipalloja). Nam!
Tassa www.karppaus.info - sivustolta kopsattu mantelileivan ohje (josta kiitos tuijakoolle, joka on ohjeen kehittanyt):
Korvike vehnäsämpylän ystävälle.
Koska paiva alkoi "roskaruoalla" (niin, en niinkaan katso tata vahahiilihydraattista hampurilaisversiota roskaksi), voi sen ihan hyvin samalla tyylilla lopettaakin, eli illalliseksi grillimakkaraa (vaha-hh sekin, Pajuniemen luomua), punajuuri-piparjuurisalaattia ja kaali-purjosalaattia. Maha tayttyi.
Ei tata kylla kovinkaan usein syo, mutta menettelee nain pika-ateriana muutaman kerran vuodessa. Kesaruokaa!
Juustohampurilainen oli tehty mantelileipasampylalla, ja oli oikein maistuvaa runsaalla silputulla sipulilla. Juustona oli Koskenlaskijaa (en pida cheddarista), ja kuori oli paistettu rapeaksi vanhalla vohveliraudalla (ns. mikrohampurilaiset ovat kuvottavia kumipalloja). Nam!
Tassa www.karppaus.info - sivustolta kopsattu mantelileivan ohje (josta kiitos tuijakoolle, joka on ohjeen kehittanyt):
Mantelileipä
neljä annosta
2 kpl kananmunaa
2 rkl rahkaa tai partajugua
2 tl fiberhuskia
2 tl leivinjauhetta
1,5 dl mantelijauhoa
3 rkl vehnäleseitä
1 rkl seesaminsiemeniä
150 g juustoraastetta
2 rkl rahkaa tai partajugua
2 tl fiberhuskia
2 tl leivinjauhetta
1,5 dl mantelijauhoa
3 rkl vehnäleseitä
1 rkl seesaminsiemeniä
150 g juustoraastetta
Vatkaa kananmunat. Lisää partajugu tai rahka. Yhdistä kuivat aineet ja lisää muna-rahkan sekaan. Lisää lopuksi juustoraaste. Laita vasta sen jälkeen uuni lämpeämään. Tee pellille 4-5 pyöreää kakkaraa ja anna kohota sen aikaa kun uuni lämpeää. Paista 225 asteessa uunissa kauniin ruskeiksi. Paistuvat aika nopeesti. Halkaise ja täytä mielesi mukaan. Itse tykkään paahtaa näitä aamupalaksi leivänpaahtimessa. Käyvät myös hyvin hampurilais-sämpylän korvikkeeksi.
Ravintosisältö/1 leipä (n.86 g)
kcal 265,1
prot 16,8
hh 2,8
rasva 20,9
Ravintosisältö/1 leipä (n.86 g)
kcal 265,1
prot 16,8
hh 2,8
rasva 20,9
Koska paiva alkoi "roskaruoalla" (niin, en niinkaan katso tata vahahiilihydraattista hampurilaisversiota roskaksi), voi sen ihan hyvin samalla tyylilla lopettaakin, eli illalliseksi grillimakkaraa (vaha-hh sekin, Pajuniemen luomua), punajuuri-piparjuurisalaattia ja kaali-purjosalaattia. Maha tayttyi.
Ei tata kylla kovinkaan usein syo, mutta menettelee nain pika-ateriana muutaman kerran vuodessa. Kesaruokaa!
Mutakakkua
Teki mieli iltateen kanssa jotain makeaa, mutta ei LIIAN makeaa. Kaapista loytyi Ghirardellin 100% suklaata, ja koska sita ei voi laittaa haaskiinkaan, tein sitten mutamuffinsseja.
Ghirardellin suklaata muuten loytaa iHerbista, eli ei tarvitse lahtea San Franciscoon saakka sita hakemaan :)
Tassa resepti:
Mutamuffinit (6 kpl Lekuen silikonivuokaan)
150 g tummaa suklaata
50 g voita
3 munaa
(steviaa)
Sulata voi kattilassa ja sulattele suklaa siihen (ala polta pohjaan!). Anna hiukan jaahtya.
Erottele kananmunista valkuaiset ja keltuaiset erikseen. Vatkaa valkuaiset pienen suolarippusen kanssa kovaksi vaahdoksi, Vatkaa taman jalkeen (samalla vatkaimella) keltuaiset ja stevia.
Sekoita keltuaisvaahto hyvin suklaa-voiseokseen. Kaantele taman jalkeen seokseen valkuaisvaahto.
Paista n. 175C 15 minuuttia. Sisusta saa jaada hiukan taikinaiseksi (minulla nama unohtuivat uuniin, joten paistuivat hiukan ylikypsiksi).
Tarjoile vaniljastevialla maustetun kermavaahdon kanssa. Ghirardellin suklaa on aika kitkeran makuista, joten kermavaahto saa olla makeampaa.
Ghirardellin suklaata muuten loytaa iHerbista, eli ei tarvitse lahtea San Franciscoon saakka sita hakemaan :)
Tassa resepti:
Mutamuffinit (6 kpl Lekuen silikonivuokaan)
150 g tummaa suklaata
50 g voita
3 munaa
(steviaa)
Sulata voi kattilassa ja sulattele suklaa siihen (ala polta pohjaan!). Anna hiukan jaahtya.
Erottele kananmunista valkuaiset ja keltuaiset erikseen. Vatkaa valkuaiset pienen suolarippusen kanssa kovaksi vaahdoksi, Vatkaa taman jalkeen (samalla vatkaimella) keltuaiset ja stevia.
Sekoita keltuaisvaahto hyvin suklaa-voiseokseen. Kaantele taman jalkeen seokseen valkuaisvaahto.
Paista n. 175C 15 minuuttia. Sisusta saa jaada hiukan taikinaiseksi (minulla nama unohtuivat uuniin, joten paistuivat hiukan ylikypsiksi).
Tarjoile vaniljastevialla maustetun kermavaahdon kanssa. Ghirardellin suklaa on aika kitkeran makuista, joten kermavaahto saa olla makeampaa.
Nivelrikko
Minulla on tama ongelma. Se on myos todella kivulias. Ilmestyi salakavalasti mutta ykskaks viime talven kuluessa. Sikalikin mystillista, silla suvussa ei tietaakseni tallaista vaivaa ole kenellakaan.
Www.niveltieto.net 'in mukaan riskitekijoita ovat:
Minulla ei ole perinnollisia tekijoita, eivatka oikeastaan muutkaan noista tekijoista sovi kuvioon. Paitsi etta olen nainen, ja entinen aktiiviurheilija. Mutta siitakin on jo kauan aikaa.
Kivulias vaiva se on. Minulla vaivaa lahinna peukalonivelissa, joita "leipoessa" tuntee ilkeasti myos nivelen loysyyden. Mita tulee tuohon listaan viela, niin kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastan, ja siihen on laakitys.
Leikkausjonoon, siis.
Www.niveltieto.net 'in mukaan riskitekijoita ovat:
 | Ikä: 75%:lla 70-vuotiaista on nivelrikkoa, lähes kaikilla yli 80-vuotiailla löytyy nivelrikkoa röntgenkuvissa - vaikka ei olisikaan oireita |
| Sukupuoli: naisilla esiintyä nivelrikkoa enemmän etenkin käsissä ja polvissa |
| Ylipaino: erityisesti polven nivelrikossa ja naisilla riski nousee moninkertaiseksi |
| Perinnölliset tekijät: esim. jos äidillä on sormissa nivelrikkoa, on hyvin todennäköistä, että tyttärelläkin on samassa iässä |
| Nivelvammat: esim. urheilussa syntyneet kierukkavammat |
| Lihastoiminnan sairaudet: esim. sairastettu polio |
| Aineenvaihdunnan sairaudet: esim. kilpirauhasen toimintahäiriöt |
| Tupakointi ehdottomasti altistaa nivelrikolle ja pahentaa sitä kuten reumaakin |
| Nivelen yliliikkuvuus: esim. polven yliojennus |
| Toistuva kuormittava työ: esim. maanviljelijöillä esiintyy keskimääräistä enemmän nivelrikkoa |
| Rankka urheilu: useimmilla on nivelrikko vanhempana (esim. hiihtäjät, painonnostajat, jalkapalloilijat) |
| Nivelen rakennevammat: esim. synnynnäiset |
Minulla ei ole perinnollisia tekijoita, eivatka oikeastaan muutkaan noista tekijoista sovi kuvioon. Paitsi etta olen nainen, ja entinen aktiiviurheilija. Mutta siitakin on jo kauan aikaa.
Kivulias vaiva se on. Minulla vaivaa lahinna peukalonivelissa, joita "leipoessa" tuntee ilkeasti myos nivelen loysyyden. Mita tulee tuohon listaan viela, niin kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastan, ja siihen on laakitys.
Leikkausjonoon, siis.
Turvonneet sormet :(
lauantai 13. elokuuta 2011
Lisaa yrteista
Joskus Lontoossa ihmettelimme, kun tilli ei vaan suostunut siella puutarhassa kasvamaan, vaikka likipitaen kaikki muut yrtit rehottivat siella jopa riesaksi saakka.
Hienoa sikalikin, etta jos tarvitsi jotain yrttia, jota ei omasta puutarhasta saanut, voi tehda pienen kavelylenkin lahiymparistossa, ja kerata ne sielta (juu, naapurien puutarhoista). Nain yleensa hain kokkaukseen tarvittavat laakerinlehdet.
Tillia sai toki kaupoista, mutta hyvin pienen oksan kerrallaan. Jos aikoi tehda suomalaista kalakeittoa, oli ostettava marketin koko tillivarasto. Hassua sekin. Eika tillia edes saanut joka paikasta.
Puistoista kavimme myos nyppimassa yrtteja. Yksi naista oli kurkkuyrtti, jota tarvittiin joskus kasvisraviolien taytteeksi. Kummallista kylla, se on Englannissa varsin pikkuruinen kasvi, verrattuna taalla Suomessa meilla takapihalla rehottavaan.
Vaikka tata puskaa karsisi kuinka, siina se vaan hojottaa, yli metrin korkuisena.
Kurkkuyrtti, eli purasruoho sisaltaa GLA:ta (tyydyttynytta gammalinoleenihappoa), eli samaa oljya kuin helokissakin. Sen sanotaan vaikuttavan hyodyllisesti ihon hyvinvointiin ja hormonitoimintaan.
Kukat ovat kauniita salaateissa, ja lehtia voi kayttaa esim. kalaruokiin ja munakkaisiin. Myos kasvisruokien mausteena ne ovat hyvia, hienoksi silputtuina.
Kurkkuyrtissa on jonkin verran haitallisia pyrrolitsidiinialkaloideja, joten sita ei suositella kaytettavaksi pitkia aikoja, eika suurina annoksina, koska alkaloidit ovat haitallisia maksalle.
Hienoa sikalikin, etta jos tarvitsi jotain yrttia, jota ei omasta puutarhasta saanut, voi tehda pienen kavelylenkin lahiymparistossa, ja kerata ne sielta (juu, naapurien puutarhoista). Nain yleensa hain kokkaukseen tarvittavat laakerinlehdet.
Tillia sai toki kaupoista, mutta hyvin pienen oksan kerrallaan. Jos aikoi tehda suomalaista kalakeittoa, oli ostettava marketin koko tillivarasto. Hassua sekin. Eika tillia edes saanut joka paikasta.
Puistoista kavimme myos nyppimassa yrtteja. Yksi naista oli kurkkuyrtti, jota tarvittiin joskus kasvisraviolien taytteeksi. Kummallista kylla, se on Englannissa varsin pikkuruinen kasvi, verrattuna taalla Suomessa meilla takapihalla rehottavaan.
Vaikka tata puskaa karsisi kuinka, siina se vaan hojottaa, yli metrin korkuisena.
Kurkkuyrtti, eli purasruoho sisaltaa GLA:ta (tyydyttynytta gammalinoleenihappoa), eli samaa oljya kuin helokissakin. Sen sanotaan vaikuttavan hyodyllisesti ihon hyvinvointiin ja hormonitoimintaan.
Kukat ovat kauniita salaateissa, ja lehtia voi kayttaa esim. kalaruokiin ja munakkaisiin. Myos kasvisruokien mausteena ne ovat hyvia, hienoksi silputtuina.
Kurkkuyrtissa on jonkin verran haitallisia pyrrolitsidiinialkaloideja, joten sita ei suositella kaytettavaksi pitkia aikoja, eika suurina annoksina, koska alkaloidit ovat haitallisia maksalle.
Kaupunkifestarit
Minulla ei ole periaatteessa mitaan sita vastaan, etta parvekkeeni alla puistossa pidetaan kaupunkifestareita, niinkuin nyt tana viikonloppuna nama hiphop- ja reggaefestarit. Musiikki sinansa on OK, ja loppuu puoliltaoin, mutta se kaikki muu...
Toisinsanoen humalaiset nuoret, jotka huutavat ***tua siina ikkunan alla, ja sarkevat lasipulloja katukiveykselle. En ymmarra, ja kauhulla ajattelen jo etukateen sita roskan maaraa tuolla puistoissa. Ihan vaan tahan viela lisatakseni, tassa on kolmen taloyhtion roskikset, ja lukuisia puistoroskiksia ihan nakoetaisyydella, ja pitaisi vaan olla viitseliaisyytta ottaa muutama askel ja laittaa ne roskat niihin. EIKA ainakaan sarkea pulloja muiden riesaksi jalkakaytaville tai kaduille.
En kannata singaporelaisen tarkkaa vahdinpitoa roskauksesta, mutta todellakin poliisi voisi sakottaa roskaamisesta vahan rankemman kautta. Ehka se opettaisi. Meilla kun kumminkin niita roskiksia on ihan kiitettavan paljon joka puolella.
Toisinsanoen humalaiset nuoret, jotka huutavat ***tua siina ikkunan alla, ja sarkevat lasipulloja katukiveykselle. En ymmarra, ja kauhulla ajattelen jo etukateen sita roskan maaraa tuolla puistoissa. Ihan vaan tahan viela lisatakseni, tassa on kolmen taloyhtion roskikset, ja lukuisia puistoroskiksia ihan nakoetaisyydella, ja pitaisi vaan olla viitseliaisyytta ottaa muutama askel ja laittaa ne roskat niihin. EIKA ainakaan sarkea pulloja muiden riesaksi jalkakaytaville tai kaduille.
En kannata singaporelaisen tarkkaa vahdinpitoa roskauksesta, mutta todellakin poliisi voisi sakottaa roskaamisesta vahan rankemman kautta. Ehka se opettaisi. Meilla kun kumminkin niita roskiksia on ihan kiitettavan paljon joka puolella.
Lahjaideoita miehille
En usko, etta juuri kukaan nainen kieltaytyy koruista. Ovatko ne sitten saajalle mieluisia malleja, onkin toinen juttu. Ellei saajan paras ystavatar osaa auttaa, niin homma menee hankalaksi.
Kuitenkin, jos tyylin tietaa, voi jopa antaa lahjan saajan itse koota lahjansa. Tassa aiempana on jo esitelty Thomas Sabon ranneketju, ja toinen hyva on Pandora. Tassa kuvassa olen kokoamassa ruskeaan nahkarannekkeeseen vihreita ja hopeisia killuttimia:
Siina missa Thomas Sabon ranneketjussa on likipitaen koko elamani (killuttimilla kerrottuna), tahan kahvinruskeaan nahkarannekkeeseen halusin koota ruskeaan yhdistettavan lempivarini, eli tummanruskeaan yhdistettavan hernerokanvihrean. Lisabonus lahjan ostajalle on se, etta naihin rannekkeisiin voi loputtomasti ostaa lisaosia, eli vaimoke/tyttoystava voi toivoa tietynlaista ja koota sitten rannekkeen (tai kaulakorun) varastoistaan loytyvista palasista mieltymyksensa mukaan.
Sitten kun uusin sisustukseni, tuo tulee olemaan paavaritys nyt vallitsevan savunsinisen ja kalpean vaaleanpunaisen sijaan.
Mita tulee muihin mielivareihini, suosin pukeutumisessa mustan, ruosteenruskean ja valkoisen yhdistelmaa. Se on aina niin tyylikas.
Alkavan syksyn muotivarit ovat kuulemma musta ja luonnonvalkoinen siihen yhdisteltyna. No, se ei todellanaan mene kauas minun variskaalastani.
Kuitenkin, jos tyylin tietaa, voi jopa antaa lahjan saajan itse koota lahjansa. Tassa aiempana on jo esitelty Thomas Sabon ranneketju, ja toinen hyva on Pandora. Tassa kuvassa olen kokoamassa ruskeaan nahkarannekkeeseen vihreita ja hopeisia killuttimia:
Siina missa Thomas Sabon ranneketjussa on likipitaen koko elamani (killuttimilla kerrottuna), tahan kahvinruskeaan nahkarannekkeeseen halusin koota ruskeaan yhdistettavan lempivarini, eli tummanruskeaan yhdistettavan hernerokanvihrean. Lisabonus lahjan ostajalle on se, etta naihin rannekkeisiin voi loputtomasti ostaa lisaosia, eli vaimoke/tyttoystava voi toivoa tietynlaista ja koota sitten rannekkeen (tai kaulakorun) varastoistaan loytyvista palasista mieltymyksensa mukaan.
Sitten kun uusin sisustukseni, tuo tulee olemaan paavaritys nyt vallitsevan savunsinisen ja kalpean vaaleanpunaisen sijaan.
Mita tulee muihin mielivareihini, suosin pukeutumisessa mustan, ruosteenruskean ja valkoisen yhdistelmaa. Se on aina niin tyylikas.
Alkavan syksyn muotivarit ovat kuulemma musta ja luonnonvalkoinen siihen yhdisteltyna. No, se ei todellanaan mene kauas minun variskaalastani.
Tuoksuja
Kuten aiemmin arvelin, tuoksut ovat jo neurobiologisestikin huomioonotettavia asioita. Niilla on merkitysta.
Eteeristen oljyjen lisaksi sorruin hankkimaan iHerbista erilaisia balsameja. Mielenkiintoisia tuoksuviritelmia, tassa kuva:
Noita kolmea pikkupurkissa olevaa saa yhdessa pakkauksessa, siis:
- For Hardworking Hands (aloe, koivu ja wintergreen)
- Sleep Balm (Bergamotti, laventeli, rosmariinia, inkivaaria ja kuusenkerkkaa)
- Muscle Rub (cayennepippuria, inkivaaria, kardemummaa, sitruunaruohoa, rosmariinia, meiramia ja ruusunmarjaa).
Eteeristen oljyjen lisaksi sorruin hankkimaan iHerbista erilaisia balsameja. Mielenkiintoisia tuoksuviritelmia, tassa kuva:
Noita kolmea pikkupurkissa olevaa saa yhdessa pakkauksessa, siis:
- For Hardworking Hands (aloe, koivu ja wintergreen)
- Sleep Balm (Bergamotti, laventeli, rosmariinia, inkivaaria ja kuusenkerkkaa)
- Muscle Rub (cayennepippuria, inkivaaria, kardemummaa, sitruunaruohoa, rosmariinia, meiramia ja ruusunmarjaa).
perjantai 12. elokuuta 2011
Hampaidenvalkaisua
Talla teenjuonnilla on hammasten vari lujilla, mutta siihenpa on keksitty hyvat keinot. Normaalisti pesen hampaani iHerbista ostetulla PerioBritella ja sahkohammasharjan - niin hyva kuin se onkin, vaihdoin kokeilumielessa iHerbista ostettuun Dr. Tung's -merkkiseen ionihammasharjaan. Olin aivan vakuuttunut, etta se on suoranaista hompotysta, mutta toisin kavi. Minusta se on jopa poistanut hammaskivea, hampaiden reunat ja valit tuntuvat teravammilta.
Suurempaan tahrautumiseen auttaa Dr. Nick's -merkkinen hammastahna (kuvassa tuo kastunut ja siita syysta kulahtaneen nakoinen kaksoisruisku), joka on kylla pakattu erinomaisen epakaytannolliseen pakkaukseen. Lisaksi olen joskus, pari kertaa vuodessa kayttanyt Crest Whitestrips Supremeja. Nain pysyvat "leegot" hohtavan valkoisina. En usko, etta ne nain valkoiset ovat koskaan aikuisiallani olleetkaan. Eika maksa paljoa, setin kallein on tuo hammasharja, ja siihen tulee pakkauksessa mukana vaihtopaa.
Tassa viela tuo ihmeellinen hammasharja:
Suurempaan tahrautumiseen auttaa Dr. Nick's -merkkinen hammastahna (kuvassa tuo kastunut ja siita syysta kulahtaneen nakoinen kaksoisruisku), joka on kylla pakattu erinomaisen epakaytannolliseen pakkaukseen. Lisaksi olen joskus, pari kertaa vuodessa kayttanyt Crest Whitestrips Supremeja. Nain pysyvat "leegot" hohtavan valkoisina. En usko, etta ne nain valkoiset ovat koskaan aikuisiallani olleetkaan. Eika maksa paljoa, setin kallein on tuo hammasharja, ja siihen tulee pakkauksessa mukana vaihtopaa.
Tassa viela tuo ihmeellinen hammasharja:
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)